Tornion kirkko Suensaaressa – 1600-luvun puukirkko

Missä Tornion kirkko on ja milloin se vihitti?

Hedvig Eleonoran kirkko eli Tornion kirkko on rakennettu Suensaareen Tornion keskustaan vuosina 1684–1686. Kirkko vihittiin 11. heinäkuuta 1686.

Kirkko on toinen Ruotsin kuningattaren Hedvig Eleonooran nimikköpyhätöistä. Toinen nimikköpyhättö on Tukholmassa sijaitseva Hedvig Eleonoran kirkko.

Kirkko ja Tornion raatihuoneen alue sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tornion keskustassa kirkko hahmottuu osana vanhaa kaupunkirakennetta, jossa kirkko, raatihuone ja puutalokorttelit ovat lähellä toisiaan.

Millainen on Tornion kirkon tukipilarikirkon arkkitehtuuri?

Rakenteeltaan kirkko on niin sanottu tukipilarikirkko. Sen yleisratkaisu perustuu vielä Pohjanmaan keskiaikaisten kivikirkkojen perinteeseen, joita edustavat Mustasaaren ja Pietarsaaren kivikirkot.

Uudempaa ryhmittelyä osoittaa sakariston ja asehuoneen sijoittaminen vastakkain. Tämä ratkaisu perustuu Tukholman Klaaran kirkkoon, joka on rakennettu vuosina 1577–1590. Kirkon torni on puolestaan saanut vaikutteita Tukholman Riddarholmenin kirkosta.

Tornion kirkko on koko Pohjoiskalotin vanhimpia ja parhaiten säilyneitä puukirkkoja. Seinähirsien jäykistämisessä on käytetty Pohjanmaalla 1400-luvulla keksittyä tukipilarijärjestelmää. Sisätilan kattamista suunniteltiin goottilaisella puisella tynnyriholvilla, mutta välikatoksi rakennettiin neljä kupuholvia. Yhteys Suomen keskiaikaan näkyy juuri tässä Pohjanmaan kivikirkkojen perinteen jatkumisessa puurakentamisessa.

Miksi Tornion vanha kirkko korvattiin nykyisellä kirkolla?

Tornion kirkko on rakennettu parinsadan metrin päähän vuonna 1647 vihitystä Tornion ensimmäisestä kirkosta. Vanha kirkko tuhoutui salamasta syttyneessä tulipalossa vuonna 1682.

Palosta saatiin pelastetuksi ainoastaan hopeinen kannu, öylättiastia sekä veistos, joka kuvaa Jeesusta ristillä, Mariaa ja Maria Magdaleenaa. Veistos on nykyisen kirkon sakaristossa. Myös tulipalosta pelastetut ensimmäisen kirkon kellot valettiin Tukholmassa uusiin kelloihin.

Kirkon lattian alle on haudattu useita torniolaisia, muun muassa vuonna 1694 kuollut Länsi-Pohjan rykmentin apulaiskomentaja Aleksander Ferdinand von Sacken. Vuoden 1818 jälkeen kirkkoon ei saanut enää haudata.

Sekä kirkko että kellotapuli ovat tyrnäväläisen talonpojan ja kirkonrakentajan Matti Joosepinpoika Härmän rakentamat. Vuonna 1688 rakennettu goottilaistyylinen kellotapuli on pohjalaisista tapuleista vanhin. Sen kellohuone oli vuoteen 1735 avoin. Kellot valoi tukholmalainen Jacob Bierman. Rakentajan tausta kytkee kirkon Tyrnävään, josta Härmä oli kotoisin.

Ruotsin kuningas Kaarle XI kävi Torniossa vuonna 1694 katsomassa keskiyön aurinkoa, jota oli tarkoitus seurata kirkon tornista. Hieman ennen keskiyötä auringon eteen lipui kuitenkin pilvi, eikä keskiyön aurinkoa sillä kertaa nähty. Kuningas halusi palata vielä seuraavana vuonna, ja sitä varten rakennettiin korkeampi torni ja torniin pyöreät kuninkaan ikkunat, jotta aurinko näkyisi paremmin. Kuningas kuitenkin kuoli ennen kuin ehti nähdä keskiyön auringon. Kuninkaan käynnistä on kirkon alttarialueella tekstitaulu.

Millaista taidetta ja urkuja Tornion kirkossa on?

1700-luvun alussa valmistuneet kuoriaita, saarnastuoli sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven kehykset ovat barokkipuuveistotaiteen kohokohtia. Puuseppänä toimi torniolainen Nils Jacobsson Fluur, joka on tehnyt saarnatuolin myös Alaluulajan kirkkoon.

Kirkon vanhimman alttaritaulun Ehtoollinen ja saarnastuolin on maalannut todennäköisesti tanskalaissyntyinen Didrik Möllerum vuonna 1701. Ehtoollinen on kooltaan 76×215 cm öljymaalaus kankaalle. Kirkon itäisen kattoholvin on maalannut oululainen Lars Gallenius.

Penkkien ovet on maalattu vuonna 1748, ja työstä vastasi Erik Fellström. Vuodelta 1754 olevan kirkon nykyisen alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalannut Johan Ollongren. Teos on kooltaan 167×126 cm öljymaalaus kankaalle. Vuonna 1688 kirkkoherra Gabriel Tuderus lahjoitti vaimonsa kanssa kirkkoon kattoholvimaalauksen. Myös ison Pipliansa hän lahjoitti kirkkoon. Puukirkkojen maalausperinne yhdistää Tornion kirkkoa myös muihin säilyneisiin puukirkkoihin, kuten Petäjäveden vanhaan kirkkoon.

Kirkon urut ovat vuodelta 1892, ja ne on valmistanut saksalainen Walcker & Co. Urkuja on laajennettu alkuperäisestä 12 äänikerrasta 22-äänikertaisiksi. Työ valmistui loppiaiseksi 1978.