Viipurin maaseurakunnan kirkko – keskiaikainen perus, myöhemmät vaiheet

Miten Viipurin maaseurakunnan kirkosta tuli seurakuntien kirkko?

Kirkkorakennus tehtiin vuonna 1481 Viipurissa toimineen dominikaaniluostarin kirkoksi. Uskonpuhdistuksen jälkeen rakennus oli jonkin aikaa viljamakasiinina. Vuonna 1617 se kunnostettiin Viipurin kaupungin ja pitäjän yhteiseksi suomalaiseksi kirkoksi.

Uudenkaupungin rauha muutti kirkon asemaa: siitä tuli myös ruotsalaisen seurakunnan kirkko, koska venäläiset tekivät tuomiokirkosta ortodoksikirkon. Kirkko paloi vuonna 1738, ja korjauskustannusten jako johti kiistoihin seurakuntien välillä. Ruotsalaiselle seurakunnalle valmistui oma Pietari-Paavalin kirkko vuonna 1799.

Vuonna 1881 Viipurin suomalainen seurakunta jaettiin kaupunki- ja maaseurakunnaksi. Kirkko jäi maaseurakunnan käyttöön. Tämä vaihe selittää nimen, jolla rakennus tunnetaan, vaikka sen varhaisempi käyttö oli ollut toisenlainen.

Keskiaikaisten kirkkojen yhteydessä mieleen nousevat usein myös Porvoon tuomiokirkko ja Naantalin kirkko, mutta Viipurissa rakennuksen ulkoasu ei säilynyt keskiaikaisena.

Miten Viipurin maaseurakunnan kirkkoa muutettiin empiretyyliseksi ja mitä kellotapulille tapahtui?

Kirkko remontoitiin perusteellisesti vuosina 1828–1833 arkkitehtien Anders Granstedtin ja Carl Ludvig Engelin suunnitelman mukaan. Silloin sen keskiaikainen asu vaihtui empiretyyliseksi. Kattoa loivennettiin, ikkunoita ja ovia suurennettiin, kirkkosalista purettiin keskiaikaiset holvit ja pilarit, ja kirkkoon rakennettiin sivulehterit, joita kannattelivat paksut pylväsrivit.

Muutostöiden jälkeen kirkko oli kolmilaivainen. Suunniteltu poikkilaiva jätettiin toteuttamatta. Maaseurakunnan kirkon kellotapulina palveli Viipurin vanhasta kaupunginmuurista jäljellä oleva Raatitorni, joka oli rakennettu vuosina 1470–1480.

Kirkon alttaritaulu oli O. Elfströmin vuonna 1833 maalaama ”Kristuksen ylösnousemus”. Alttaritaulun molemmilla puolilla oli kaksi korinttilaispylvästä, joiden väleissä oli enkelitaulut. Kirkossa oli 26-äänikertaiset Barker-koneella ja pneumaattisella hallinnalla varustetut mekaaniset urut, jotka oli rakentanut J. A. Zachariassen vuonna 1887.

Sisätilojen ja kirkkorakennuksen muutokset kuuluvat samaan aihepiiriin kuin Pyhän Katariinan kirkko (Turku), jota voi pitää vertailukohtana vanhaa kirkkoarkkitehtuuria käsittelevällä sivulla.

Miten Viipurin maaseurakunnan kirkko vaurioitui sodissa ja miten sitä yritettiin korjata?

Kirkko sai osuman talvisodassa venäläisten pommittaessa Viipuria 10. helmikuuta 1940 ja paloi. Sen muhkea kivirunko jäi kuitenkin pystyyn. Kellotornin katto puolestaan tuhoutui suomalaisten vallatessa Viipurin takaisin jatkosodassa 1941.

Kirkon korjaussuunnitelma tilattiin arkkitehti Martti Paalaselta. Korjaustöistä ehdittiin toteuttaa vain katto sekä ovet ja ikkunat ennen kuin Viipuri oli jälleen luovutettava Neuvostoliitolle. Korjaus jäi siis keskeneräiseksi, vaikka kivirunko oli yhä paikallaan.

Kirjailija Lempi Jääskeläinen sanoo kirjassaan Viipuri ennen ja nyt (1941), että kirkon kivipäätyyn oli joku hurskas dominikaanimunkki hakannut distikonin, jonka mukaan rakennus olisi ikuinen. Perimätietona tällainen sanonta kiinnittyy kivirungon pysyvyyteen, vaikka kirkko oli kokenut tulipalon ja useita käyttötarkoituksen muutoksia.

Miten Viipurin maaseurakunnan kirkkoa on käytetty sodan jälkeen ja missä kunnossa se on nyt?

Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta sähkötarviketehtaan. Tehtaassa syttyi tulipalo vuonna 1989 ja se paloi. Palon jälkeen kirkkoa ei ole korjattu, vaan sen kivirunko on jäänyt säiden armoille.

Rakennuksen restauroinnin ensimmäinen vaihe aloitettiin elokuussa 2022. Keskiaikaisiin kirkkoihin liittyvällä osiolla tämä kirkko poikkeaa monesta muusta juuri siksi, että sen keskiaikainen asu vaihtui empiretyyliseksi jo vuosina 1828–1833 ja että myöhemmät sotavauriot jättivät näkyviin lähinnä kivirungon.

Vastaavia kivikirkkojen vaiheita voi lukea myös Espoon tuomiokirkko -sivulta ja Vanajan kirkko -sivulta, kun tarkastellaan keskiaikaisten kirkkorakennusten myöhempää käyttöä ja muutoksia. Myös Lammin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko, jonka rakentamisajankohta on jäänyt epävarmaksi.