Kalannin kirkko – Neitsyt Marialle ja Pyhälle Olaville pyhitetty harmaakivikirkko

Mikä on Kalannin kirkon historia?

Kalanti ja Laitila muodostavat yhdessä Turun kanssa Suomen vanhimmat kristilliset alueet. Kalannin seurakunta mainitaan asiakirjoissa vuonna 1411, mutta se perustettiin todennäköisesti jo 1200-luvun alussa. Seudun vanhin kirkko oli samaan aikaan rakennettu Kodjalan kirkko, joka hylättiin viimeistään 1500-luvun kuluessa, jolloin Kodjalan ja Velluan kappeliseurakunnat liitettiin emäseurakuntaan.

Vanhan käsityksen mukaan kirkko valmistui jo 1390-luvulla, mutta Suomen keskiaikaisia kivikirkkoja tutkineen Markus Hiekkasen mukaan se rakennettiin kokonaisuudessaan vasta 1430–1450. Ajankohdan perusteena on muun muassa länsiportaalista tehty vuosirengasajoitus. Runkohuone saatettiin muurata vanhemman puukirkon ympärille.

Paikalla oli hyvät kulkuyhteydet: nyttemmin mataloitunut Sirppujoki oli purjehduskelpoinen läheiseen Männäistenkoskeen saakka. Kalannin kirkko oli myös vuonna 1617 perustetun Uudenkaupungin asukkaiden käytössä, kunnes kaupungin oma kirkko valmistui 1629. Kalannin kirkko on nykyään kesäisin avoinna oleva tiekirkko ja kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Millainen on Kalannin kirkon arkkitehtuuri?

Kalannin kirkko edustaa manner-Suomen ensimmäisen sukupolven kivikirkkoja, joita rakennettiin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoseuduille. Kirkko on tyyli sukulainen monille muille Suomen keskiaikaisille kivikirkoille. Runkohuoneen ulkomitat ovat noin 15×27 metriä, sakasti sijaitsee pohjoispuolella ja asehuone eteläpuolella. Asehuoneen päädyssä oli ulkosaurnatuoli, jonne kiivettiin muurin sisällä kulkevia portaita pitkin. Länsipäätyyn suunniteltu torni jäi kesken, ja siitä tuli eteisenä toimiva puolitorni, jonka puinen yläosa valmistui 1779.

Vuonna 1824 kattoja madallettiin noin viisi metriä kattokulmaa loiventamalla, ja vuonna 1844 ikkunoita laajennettiin alaspäin. Vuonna 1884 arkkitehti C. J. von Heideken suunnitteli goottilaistyyliset tiiliportaalit asehuoneen ja tornin sisäänkäynteihin. Kirkkosali on kolmilaivainen ja nelitraveinen. Kahta keskilaivan tähtiholvia lukuun ottamatta kaikki holvit ovat ristiholveja.

Mitä keskiaikaisia esineitä Kalannin kirkossa on?

Kirkossa on säilynyt kaksitoista keskiaikaista puuveistosta, muun muassa Lyypekissä tehty krusifiksi 1400-luvun alusta, Katariina Aleksandrialainen 1400-luvun puolivälistä ja Tallinnassa valmistettu Neitsyt Maria. Alttarilla on kotimainen triumfikrusifiksi. Keskiaikaisista kirkkotekstiileistä on tallessa muun muassa Suomen ainoa säilynyt dalmatika. Metalliset arvoesineet takavarikoitiin reformaation yhteydessä vuonna 1558.

Kansallismuseon kokoelmissa on mestari Francken tekemä Pyhän Barbaran legendaa kuvaava alttarikaappi, jota pidetään Pohjoismaiden arvokkaimpana. Se tuli tutkimuksen piiriin kesällä 1874 Eliel Aspelinin johtaman taidehistoriallisen tutkimusretken ansiosta ja myytiin Valtion Historialliselle museolle vuonna 1903.

Sisustus kärsi hävitystä Isonvihan aikana, josta suuri viha jätti jälkensä moniin muihinkin Suomen kirkkoihin. Nykyinen uusgoottilainen sisustus valmistui vuonna 1884, ja Arvid Liljelundin alttaritaulu Kristuksen kirkastuminen (1892) on eteläseinällä. Kirkkomuseo perustettiin tornin toiseen kerrokseen 1934 kappalainen P. O. Ekkon ja suntion Juho Aallon aloitteesta.

Millaiset ovat Kalannin kirkon seinämaalaukset ja Taivassalon ryhmä?

Erityisen arvokkaana pidetään vuoden 1450 tienoille ajoittuvaa sakastin maalauskokonaisuutta, joka on manner-Suomen vanhimpia. Runkohuoneen maalaukset on ajoitettu vuoteen 1470 eteläseinällä olevan latinankielisen tekstinauhan perusteella. Kirkon holvit muurattiin vuotta myöhemmin ja maalattiin välittömästi tämän jälkeen.

Töistä vastasi niin sanottu Taivassalon ryhmä, johon kuuluneen Petrus Henrikssonin signeeraus löytyy kuorin ikkunakomerosta. Hänen ohellaan kirkossa työskenteli toinen ryhmään kuulunut maalari, josta käytetään nimitystä ”Kalannin maalari”. Maalaukset peitettiin 1760-luvulla ja otettiin taas esille vuonna 1884. Kalannin maalarin töihin tutustuneelle on luontevaa suunnata myös katse itään, jossa Viipurin vanha tuomiokirkko on kaupungin vanhin säilynyt kirkollinen rakennus, joskin talvisodan jäljiltä siitä on pystyssä enää kiviseinät.