Kouvolan historia: asemakylästä Kymenlaakson keskukseksi

Millaista aluetta Kouvola on ollut historiassa?

Keskiajalla Kymenlaakso ja Kouvolan seutu olivat Uudenmaan, Hämeen ja Karjalan maakuntien rajamaata. Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välisenä rajajokena vuosina 1743–1809.

Vanhan suomen kielen sana kouvo on tarkoittanut karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua. Ennen vuotta 2009 nimi tarkoitti entisen Kouvolan kaupungin aluetta, joka on nykyisen kaupungin keskustaa.

Kouvolan kylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien. Kylä on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin, sillä hallinnolliset rajat ovat siirtyneet vuosisatojen aikana.

Nykyinen Kouvola sijaitsee Kymijoen varrella. Se on Kotkan ohella toinen Kymenlaakson maakunnan keskuksista. Sen naapurikuntia ovat Hamina, Heinola, Iitti, Kotka, Lapinjärvi, Loviisa, Luumäki, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Savitaipale.

Miten Kouvola kehittyi rautatien myötä?

Varsinainen kehitys lähti käyntiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä. Silloinen Valkealan kuntaan kuulunut Kouvolan asemakylä kasvoi rautatieläisten asuttamaksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.

Kouvolan rautatieasema syntyi Kymintehtaan perustajan Axel Wilhelm Wahrenin rautatiehallinnolle tekemästä anomuksesta. Sen pohjalta ratainsinöörit päätyivät suosittelemaan viidennen luokan aseman perustamista puolen virstan päähän Otavan vahtituvan itäpuolelle otolliselle hiekkakangas-maaperälle.

Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Ennen vuosisadan vaihdetta rakennetut radat sekä rautatieyhteys nopeasti teollistuneen Kuusankosken paperitehtaille tekivät Kouvolasta risteysaseman ja liike-elämän keskuksen. Näin Kouvolan asemasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.

Vuonna 1917 perustettu taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Valkealasta omaksi kunnakseen vuonna 1922. Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa vuonna 1918. Kunnassa surmattiin yli 200 taisteluiden ulkopuolista ihmistä.

Miten Kouvola muuttui kauppalasta kaupungiksi?

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin vuonna 1922 Valkealan kunnasta. Kouvola kuului vuosina 1922–1945 Viipurin lääniin. Se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna eli vuonna 1923.

Kaupungiksi Kouvola korotettiin vuonna 1960 yhtenä ensimmäisistä Suomen uusista kaupungeista. Silloisessa Kouvolan vaakunassa oli kaksi punaista avainta ristissä musta-hopeisella pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana.

Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle ja jäljelle jääneistä alueista muodostettiin vuonna 1945 Kymen lääni. Siihen mennessä Kouvolasta oli ehtinyt tulla myös hallinnollinen keskus. Kymen läänin pääkaupunkina se toimi vuodesta 1955 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka.

Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta vuoteen 1990 asti. Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Kouvolan pinta-ala oli hyvin pieni. Pinnanmuodoiltaan se oli pitkälti mäkistä eikä sen alueella ollut paljon vesistöjäkään, lukuun ottamatta pientä Käyrä- ja Kalalampea. Kouvolan rakennuskanta on 1960–1970-lukujen massiivista betoniarkkitehtuuria, kuten tornitaloja ja kaupungintalo.

Mitä alueliitoksia Kouvola teki ennen yhdistymistä?

Vuonna 1922 Valkealan kunnan Kouvolan kylän pohjoisosista erotettu Kouvola käsitti pienehkön alueen kaupungin nykyisen ydinkeskustan ympäristössä, rautatien molemmin puolin. Ennen yhdistymistä Kouvolalla oli kolme naapurikuntaa, Elimäki, Kuusankoski ja Valkeala.

Kauppalan pinta-ala laajeni hiukan vuonna 1939, kun Käpylän ja Kotiharjun alueet liitettiin siihen Valkealasta. Vuonna 1950 kauppalaan liitettiin Tornionmäen, Viitakummun ja Palokankaan käsittänyt laaja alue.

Vuonna 1956 Ravikylältä Käyrälammelle ulottunut alue liitettiin kauppalaan niin ikään Valkealasta, lisäksi Kellomäen ja Tanttarin alueet liitettiin Kouvolaan Kuusankoskesta. Vuonna 1966 muun muassa Rekolan, Eskolanmäen, Lehtomäen ja Tykkimäen alueet liitettiin Kouvolaan Valkealasta ja Korjalan alue Kuusankoskesta.

Vuonna 1985 Korjalan alueen Valtatien 6 pohjoispuolinen osa siirrettiin takaisin Kuusankoskeen, Lahti–Kouvola-radan eteläpuolisen Kymijoen ranta-alueen ja Ravikylän ja Valkealanväylän välisen maa-alueen siirtyessä Kuusankoskesta Kouvolaan. Kouvolan viimeiset alueliitokset ennen vuoden 2009 kuntaliitosta tapahtuivat 1991, kun alueita Kymijoen pohjoisrannalta, Vahteronmäen eteläpuolelta, Lehtomäen ja Valkealanväylän väliltä sekä Tykkimäen itäpuolelta siirrettiin Valkealasta osaksi Kouvolaa.

Miten uusi Kouvolan kaupunki syntyi?

Uusi Kouvolan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun vanha Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala yhdistyivät muodostaen uuden, valtaosan Pohjois-Kymenlaaksosta kattavan kaupungin, jonka nimeksi tuli keskuspaikkansa mukaan Kouvola.

31. joulukuuta 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki lakkautettiin ja yhdistettiin viiden muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tällöin siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Kouvola-nimen ja kaupunki-nimityksen. Samalla kaupungille vahvistettiin uusi vaakuna.

Kouvolan seutukunnasta Iitti jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle. Kouvolan seutukunta on kokenut suuria muuttotappioita 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvulla. Kuntaliitosten kautta muotoutuneet alueet eivät aina ole noudattaneet vanhoja maakuntarajoja, kuten Mäntyharjun historiassa, sillä kyseisen pitäjän alueet kuuluivat kolmeen eri maakuntaan ja useisiin hallintopitäjiin.