Prusin linnasmäki – muinaislinna Turun Räntämäessä

Missä Prusin linnasmäki sijaitsee?

Prusin linnasmäki sijaitsee Räntämäen ja Orikedon välisellä kallioalueella, jonka ohi kulkee seututie 222. Mäen länsipuolella virtaa Vähäjoen uoma, jonka ympärillä on laajoja peltoalueita. Vuoren laki kohoaa lähes 30 metriä peltoaukeaa korkeammalle, mikä tekee paikasta maisemassa selvästi erottuvan.

Kalliomäelle pääsee parhaiten Linnasmäen opiston pihan kautta kävelemällä pohjoiseen noin 200 metriä. Mäen pohjoispuolella rinne on jyrkkää ja kallioista, eikä siellä ole valleja. Luonnollinen suoja on siis korvannut rakenteet pohjoisessa, kun taas muilta suunnilta linna-alue on ollut vallitettu.

Millaisia vallit ja muurit Prusin linnasmäellä on?

Lakialueen itä- ja länsirinteillä näkyy paikoittain kivistä rakennettuja vallimaisia rakenteita ja romahtaneita muureja. Kaakkoiskulmassa vallissa on kahden metrin aukko, jota pidetään porttina linna-alueelle. Valli rajaa sisäänsä noin 2 000 neliömetrin suuruisen alueen.

Vuoren pohjoisosan liikkuminen oli pitkään kiellettyä, koska alue oli puolustusvoimien omistuksessa ja aitaamassa. Omistus päättyi kuitenkin vuonna 2005. Osa alueesta jää yhä puolustusvoimien aitaaman alueen sisälle.

Mitä kaivauksissa Prusin linnasmäeltä on löytynyt?

Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia vain kerran. Vuonna 1986 Esa Laukkanen tutki Turun kristillisen opiston laajennuksen alle jäävää aluetta. Rinteestä paljastui pari tulisijaa ja kivikautista keramiikkaa, mutta kivikautinen asuinpaikka oli tuhoutunut jo ennen tutkimuksia.

Kohteessa on lisäksi tehty lyhyitä tarkastusmatkoja vuosina 1899, 1961 ja 1987. Hjalmar Appelgrenin vuoden 1899 tarkastusmatkalla tekemä karttapiirros on säilynyt, ja siitä mäen muoto ja vallit ovat hyvin nähtävissä.

Liisa Tuomi kävi 5.6.1990 vuorella tekemässä kasvillisuuskartoituksen, jonka antina löytyi syylälinnunhernettä. Sitä on yleisesti pidetty rautakauden asutuksen tuloksalajina, joten kasvillisuuskin viittaa paikan vanhasta käytöstä.

Turun seudun muinaislinnoista kiinnostuneelle Prusin linnasmäki on yksi esimerkki siitä, millaisia suojapaikkoja rautakauden ihmiset rakensivat. Vertailua voi tehdä esimerkiksi Pöytiön linnamäkeen tai Valkkisten linnamäkeen.

Miten Prusin linnasmäkeä on hoidettu ja suojeltu?

Teija Tiitinen järjesti vuosina 1990–1992 alueen raivauksen ja hoitotoiminnan. Vuonna 2001 Kaisa Lehtonen täydensi hoitoa vielä kerran. Samankaltaisia linnavuoria on tutkittu ja hoidettu muuallakin Suomessa, kuten Sutarkullan linnavuorta ja Rapolan muinaislinnaa.

Linnavuoret kertovat Turun seudun muinaisesta asutushistoriasta, ja ne ovat edelleen nähtävissä maastossa. Prusin linnasmäen vallit ja muurien jäänteet ovat selkeimmillään lakialueen itä- ja länsirinteillä.