Pyhäjärven historia – erämaasta kaupungiksi Pohjois-Pohjanmaalla

Mistä Pyhäjärven historia alkaa?

Jääkauden jälkeiset ensimmäiset ihmiset saapuivat Pyhäjoen latvoille ja Pyhäjärven rannoille noin 5000 eaa. Huomattavin kivikautinen asuinpaikka on löydetty Rajahoikasta Kotajärven rannalta. Muinais-Päijänne ulottui aikoinaan Kotajärvelle ja laski Pohjanlahteen Hinkuanjokea pitkin Haapajärven tienoille. Rajahoikan runsas esineistö kuuluu Suomusjärven kulttuuriin.

Muita esikeraamisia asuinpaikkoja ovat Hietakylän Ketola ja Kuivaniemi. Kampakeraamisen kulttuurin esineistöä on löydetty Likolahdesta ja Kuivaniemestä, ja Sammallahdelta on löydetty rautakautinen kirves.

Seutua asuttivat pitkään lappalaiset, joista kertovat useat paikannimet. Keskiajalla alueen omistuksesta syntyi kiista karjalaisten, hämäläisten ja savolaisten erämiesten kesken. Hämäläisten ja savolaisten eräomistuksia alkoi selvittämään 1410-luvulla Haako Frille, jonka mukaan hämäläis-savolaisen eränautinta-alueen pohjoinen rajakivi nimettiin Rillankiveksi.

Miksi Rillankivi oli Pähkinäsaaren rauhan rajakivi?

Rillankivestä tuli myöhemmin kolmen maakunnan – Savon, Hämeen ja Pohjanmaan – rajakohta. On myös esitetty, että Rillankivi olisi yksi Pähkinäsaaren rauhan rajakivistä ja että rauhan raja jatkui Pyhäjoen eteläpuolitse Pohjanlahteen jakaen Pyhäjärven kahtia.

Rajankäynnistä huolimatta savolaisten ja hämäläisten välille syntyi kiistoja eräomistuksista, kun savolaiset alkoivat asuttaa Pyhäjärven seutua 1540-luvulla. Hämäläisten hävitysretkien vuoksi Pekka Rautio Kalajoelta ja Olli Tikka Pyhäjärveltä tekivät valitusretken kuninkaan luo. Kustaa Vaasa vahvistikin savolaisten oikeudet.

Maakirjojen mukaan Pyhäjärvellä oli vuonna 1553 jo kuusi taloa. 1600-luvulta lähtien asutus eteni nopeasti: vuonna 1749 asukkaita oli 740, vuonna 1805 jo 3 670 ja vuonna 1920 yhteensä 6 424.

Miten Pyhäjärven seurakunta ja kirkot syntyivät?

Pyhäjärven seutu kuului Salon kirkkopitäjään vuoteen 1563 asti, jolloin Pyhäjokilaakso erotettiin Pyhäjoen seurakunnaksi. Pyhäjärvestä tuli Pyhäjoen kappeliseurakunta 1650. Kun Kärsämäki erotettiin 1856 omaksi kirkkopitäjäksi, Pyhäjärvi liitettiin siihen, mutta seurakunta itsenäistyi jo 1861.

Ensimmäinen kirkko oli vuonna 1647 rakennettu vaatimaton puukirkko Rauhalahden talon lähellä. Uusi kirkko valmistui 1739 Väisälänmäelle. Kirkko paloi salaman sytyttämänä 1895, ja myös seuraavana vuonna paloi lähes valmis kirkko. Sebastian Grinpenbergin suunnittelema nykyinen kirkko valmistui 1897.

Mitä talous Pyhäjärven historiassa on ollut?

Pyhäjärvi kohosi jo varhain huomattavaksi maatalouspitäjäksi, jonka voimakas karjatalous perustui luonnonlaitumiin. 1800-luvulla useita järviä kuivatettiin uusien niittymaiden saamiseksi. Maidon jalostamiseksi perustettiin kylämeijereitä, jotka liittyivät vuonna 1894 Kansallismeijeri-nimiseksi meijeriyhtiöksi.

Pyhäjärven Vesikoskeen perustettiin 1843 rautaruukki järvimalmin jalostamiseksi. Ruukki myytiin 1856 Henrik Sjöbergille, joka uusi laitteistoa ja lisäsi kankiraudan tuotantoa. Toiminta loppui konkurssiin 1873. Vesikoskella on toiminut myös mylly ja olutpanimo.

Pyhäjärvelle asutettiin alueluovutusten seurauksena siirtoväkeen kuuluvia soanlahtelaisia evakoita vuonna 1944, ja Pyhäsalmeen rakennettiin valtion varoilla ortodoksinen rukoushuone. Asukasluku nousi vuoteen 1962 saakka, jolloin asukkaita oli 9 823, minkä jälkeen väestönkehitys kääntyi laskuun. Lasku pysähtyi vasta 1980-luvun alussa.

Pyhäjärvestä tuli kaupunki vuonna 1993, jolloin se vaihtoi nimensä keskustaajamansa mukaan Pyhäsalmeksi. Aiemmaan nimeen palattiin 1996 alkaen. Vuoden 2017 alussa kaupungista tuli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki Kaskisten jälkeen, kun Juankoski liittyi Kuopioon.