Kuopion historia – kirkkopitäjästä yliopistokaupungiksi

Miten Kuopio perustettiin ja kehittyi kirkonkylästä läänin pääkaupungiksi?

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kuopion seudulle noin 8000 eaa. Kaupungin myöhempi keskus muodostui Kuopionniemelle, joka työntyy etelästä Kallaveteen ja jakaa järven kahteen lähes erilliseen osaan. Nykyinen keskustaajama sijaitsee enimmäkseen tällä niemellä.

Kuopion kaupunkihistorian alkua on sijoitettu 1550-luvun alkuun. Silloin Kuopionniemelle perustettiin kirkko ja kirkkopitäjä muun muassa Mikael Agricolan vaikutuksesta. Kirkon sijaintipaikaksi olisi voitu valita myös pohjoisempana, entisen Maaningan kunnan alueella sijainneen Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyys.

Ensimmäinen yritys kaupungin muodostamiseksi tehtiin vuonna 1653. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi tuolloin Kuopion pitäjän kirkonkylälle kaupunginoikeudet. Kaupunki ei kuitenkaan vakiintunut, vaan kuihtui jo 1670-luvulla tavalliseksi kirkonkyläksi. Siksi kaupungin ensimmäiset oikeudet ja nykyisen kaupungin perustaminen ovat eri tapahtumia.

Nykyisen Kuopion perustamispäivänä pidetään 17. marraskuuta 1775. Kuningas Kustaa III määräsi silloin kaupungin perustettavaksi Savo-Karjalan läänin pääkaupungiksi. Kuopio toimi myöhemmin Kuopion läänin pääkaupunkina vuoteen 1997 asti. Lääni yhdistettiin silloin Pohjois-Karjalan ja Mikkelin lääneihin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Mitä Puu-Kuopiosta on säilynyt 1800-luvun rakennuksina?

Kuopion ruutukeskusta oli vielä muutama vuosikymmen sitten pääasiassa puutalokaupunkia. Kaupunkikuva on muuttunut voimakkaasti, mutta vanhoja kokonaisuuksia on säilynyt. Korttelimuseon alue on yksi ehjänä säilyneistä osista.

Puu-Kuopiota on jäljellä Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun ympäristössä sekä Puistokadun ja Asemakadun varsilla. Puistokoulu valmistui vuonna 1899 ja Asemakoulu vuonna 1897. Kasarmialueella ovat säilyneet puiset tarkk’ampujakasarmit ja venäläiset tiilikasarmit. Lisäksi kaupungissa on yksittäisiä vanhoja puutaloja.

Kuninkaankadulla sijaitseva tuomiorovastin pappila valmistui vuonna 1780. Minna Canthin talo on vuodelta 1820, eikä se ole museokäytössä. J. V. Snellmanin kotimuseon rakennus puolestaan oli Snellmanin asuntona vuosina 1845–1849. Museona se on toiminut vuodesta 1981.

Torin laidalla seisova Kuopion Lyseon lukio valmistui vuonna 1826 C. L. Engelin suunnitelmien mukaan. Rakennusta on myöhemmin laajennettu jatko- ja siipiosilla. Kuopion lääninhallitusrakennus valmistui vuonna 1882 Constantin Kiseleffin suunnittelemana ja kaupungintalo vuonna 1885 F. A. Sjöströmin suunnittelemana. Matkustajasataman entinen tulli- ja pakkahuone, nykyinen Ravintola Vanha Satama, on vuodelta 1860.

Miten kanavat ja rautatie vaikuttivat Kuopion vientikaupan kasvuun?

Kuopion kehitykseen vaikuttivat 1800-luvulla parantuneet liikenneyhteydet. Varkauden Taipaleen kanava valmistui vuonna 1840. Saimaan kanavan avautuminen vuonna 1856 oli seuraava tärkeä vaihe. Samana vuonna valmistui myös Puijon ensimmäinen torni.

Vuonna 1858 Kuopio sai oikeuden suoraan ulkomaankauppaan. Puutavarakaupan ympärille alkoi syntyä teollisuutta: kaupunkiin tuli sahoja, rullatehdas ja tulitikkutehdas. Myös ympäröivän maakunnan maataloustuotteet synnyttivät teollisuutta. Voi oli merkittävä vientituote.

Savon rata valmistui vuonna 1889. Vesireittien rinnalle tuli näin rautatieyhteys, mutta höyrylaivat säilyivät tärkeinä pitkään. Vielä 1920-luvulla Kuopion liikenne oli paljolti höyrylaivojen ja Savon radan varassa, vaikka autoliikenne oli jo alkanut rajoitetusti.

Kuopiosta liikennöineisiin sisävesihöyrylaivoihin kuuluivat S/S Heinävesi, S/S Karjalankoski, S/S Koski ja S/S Lokki. Karjalankoski tunnettiin aiemmin nimellä S/S Apollo, ja Koski on nykyiseltä nimeltään M/S Koski. Kaupungin satama liittyy myös säilyneeseen rakennushistoriaan: Kauppakatu 2:n Bastmanin talo, jossa toimii Ravintola Sataman Helmi, on vuodelta 1850. Rakennuksessa on aiemmin ollut Carlsonin rautakauppa.

Miten Kuopion koululaitos kehittyi ja mitä Minna Canth teki?

Kuopion koululaitoksen historia alkoi jo ennen 1800-luvun kasvukautta. Yrjö Maunu Sprengtportenin perustama Haapaniemen sotakoulu aloitti vuonna 1780 nykyisen Satamapuiston paikalla. Se oli Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu.

Viipurissa vuonna 1534 perustettu triviaalikoulu muutti Kuopioon vuonna 1777. Kuopioon perustettiin triviaalikoulu myös vuonna 1788 ja kimnaasi eli lukio vuonna 1844. Kuuromykkäinkoulu aloitti vuonna 1862, ja suomenkielinen sokeainopetus alkoi Kuopiosta vuonna 1871.

1800-luvun lopulla koulutus laajeni monille aloille. Teollisuuskoulu perustettiin vuonna 1886. Ensimmäinen suomenkielinen kauppakoulu syntyi vuonna 1887 muun muassa Minna Canthin voimakkaan panoksen myötä. Canth toimi sen johtokunnassa kuolemaansa, vuoteen 1897, saakka. Yliopistoon johtava yhteiskoulu perustettiin vuonna 1892 ja sairaanhoitajakoulu vuonna 1896.

Koulujen perustajina ja kehittäjinä toimivat kulttuuriväki, toimittajat ja varakkaat liikemiehet. Heihin kuuluivat J. V. Snellman, Juhani, Kalle ja Pekka Aho sekä G. Ranin ja H. Saastamoinen. Minna Canthin ja Elisabeth Stenius-Aarneenkallion kaltaiset naisasialiikkeen toimijat edistivät naisten koulutusta. Koulut toimivat pitkään keräysten ja mesenaattien tuella. Vuonna 1897 Kuopion asukasluku ylitti 10 000:n rajan.

Milloin Kuopio sai vesijohtoverkon ja miten kaupunki kasvoi?

Kuopion vesijohtoverkoston rakentamisesta tehtiin ensimmäinen päätös vuonna 1878, mutta vesijohto valmistui vasta vuonna 1913. Sitä ennen talousvesi nostettiin käsivoimin Kallavedestä, lammista ja lukuisista yksittäisistä kaivoista.

Vesijohto muutti vedenhankintaa, mutta hiekkasuodatus ei riittänyt turvaamaan veden puhtautta. Muun muassa lavantaudista päästiin eroon vasta vuonna 1939, kun Itkonniemelle rakennettiin kemialliseen vedenpuhdistukseen perustuva laitos. Kaupungin hallintokonttori oli valmistunut vuonna 1915.

1920-luvulla Kuopio kasvoi nopeasti ja ylitti 20 000 asukkaan rajan. Korkeat kivitalot muuttivat kaupunkikuvaa. Haapaniemen, Itkonniemen ja Linnanpellon kaupunginosat kaavoitettiin, ja autoliikenne alkoi tulla osaksi kaupungin arkea. Höyrylaivat ja rautatie säilyivät silti liikenteen keskeisinä kulkumuotoina.

Vuonna 1929 Kuopion ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen. Samalta vuosikymmeneltä ovat peräisin Väinölänniemen urheilukentät, joita myös juoksija Hannes Kolehmainen käytti ahkerasti. Vuosikymmenen lopulla valmistuivat Kallansillat ja Niiralan koulu. Kunnallistekniikan, koulujen ja liikuntapaikkojen rakentaminen kuului näin samaan kasvuvaiheeseen, jossa kaupungin väkiluku lisääntyi ja sen rakennettu ympäristö muuttui.

Miten Kuopio kehittyi sotien jälkeen lähiöiden ja korkeakoulun myötä?

Toisen maailmansodan jälkeen Kuopion väkiluku kasvoi huomattavasti. Kasvun syitä olivat Karjalan evakkojen asuttaminen ja suuri syntyvyys. Kouluja oli laajennettava, jotta kasvavalle oppilasmäärälle löytyi tilaa.

1940-luvun lopulla alettiin tukea koulumatkoja ja tarjota ilmaista kouluruokaa. Varattomat olivat saaneet kouluruokaa Kuopiossa jo vuodesta 1902. Kaupungin nuorison suuri määrä ja ajoittainen tekemisen puute liittyivät myös uudenlaisiin ilmiöihin, kuten vuoden 1965 torimellakkaan.

Ensimmäisen varsinaisen lähiön, Puijonlaakson, rakentaminen alkoi 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä kasvoi Tiihotar osana Saarijärveä. Seuraavalla vuosikymmenellä rakentaminen painottui Saarijärvelle, Kelloniemeen ja Leväselle. 1980-luvulla kasvoivat Jynkkä ja Neulamäki.

Kaupungin pinta-ala laajeni huomattavasti, kun Kuopion maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1969 ja Riistavesi vuonna 1973. Kuntaliitokset ja uusien asuinalueiden rakentaminen muuttivat Kuopiota samanaikaisesti.

Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta annettiin vuonna 1966. Toiminta alkoi vuonna 1972 ja toi kaupunkiin paljon nuoria sekä uusia kehitysmahdollisuuksia. Korkeakoulusta tuli Kuopion yliopisto vuonna 1984. Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Miten Petonen ja Saaristokaupunki syntyivät Kuopion kuntaliitoksissa?

Petosen suuren asuinalueen rakentaminen alkoi vuonna 1986. Vuonna 2003 alueella asui jo 14 000 ihmistä. Samana vuonna aloitettiin Petosen ja keskustan yhdistävän Saaristokaupungin rakentaminen.

Saaristokaupungin suunnittelussa käytettiin Taiteen kaavaa, taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelmaa. Se liittyi kaupungin päätökseen, jonka mukaan omien rakennushankkeiden kustannuksista 0,5–1,5 prosenttia tuli käyttää taiteeseen. Saaristokaupungissa järjestettiin asuntomessut vuonna 2010. Kuopiossa oli pidetty asuntomessut myös vuonna 1980.

Kasvua on tapahtunut myös keskustassa, jossa etenkin sataman kerrostalorakentaminen on lisännyt asukastiheyttä. Kaupungin yhteydet ympäristökuntiin näkyvät työmatkaliikenteessä. Siilinjärvi on ollut kuopiolaisten suosituin työssäkäyntipaikkakunta, ja Siilinjärveltä on puolestaan kulkenut paljon työntekijöitä Kuopioon.

1960-luvun lopulta alkaneet kuntaliitokset ovat tuoneet Kuopioon runsaasti maaseutua. Maaningan liittyessä kaupunkiin vuoden 2015 alussa Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta. Maidontuotannon kärkipaikka siirtyi vuotta myöhemmin niukasti Kurikalle. Tahkon matkailukeskus on puolestaan vahvistanut Kuopion asemaa matkailukaupunkina. Nykyinen Kuopio on sekä Pohjois-Savon maakuntakeskus että Itä-Suomen valtakunnanosan suurin kaupunki.