Viipurin linna kalliosaarella Linnasalmessa

Mikä oli Viipurin linnan paikalla ennen linnaa?

Ennen nykyistä linnaa samalla saarella oli karjalaisten linnoitettu varasto- ja kauppapaikka. Vuonna 1979 käynnistyneissä kaivauksissa paljastui hiekasta tehty rintavarustus sekä puurakennusten jäänteitä, jotka olivat palaneet.

Paikalta on löytynyt karjalaisperäisiä esineitä, kuten miekka vuosien 1130 ja 1200 väliltä, karjalainen veitsi, nuolenkärkiä, sotakirves sekä lukkoja ja avaimia. Kaivausten noin 2 000 esineestä noin 30 ajoittuu 1290-lukua edeltäneeseen aikaan.

Vanhin löydetty esine on 1000-luvulta peräisin oleva suorakaiteen muotoinen ketjunjakaja. Tutkimusten pohjalta on päätelty, että karjalaisten linnoitettu kauppapaikka tuhoutui ruotsalaisten hyökkäyksessä vuonna 1293. Sen jälkeen alkoi nykyisen linnan esivaiheiden rakentaminen.

Mistä osista Viipurin linna koostuu?

Linnassa erottuvat päälinna ja esilinna. Päälinna on nelikulmainen yhtenäinen rakennusryhmä saaren itäosassa, sen korkeimmalla kalliolla. Esilinnan muodostavat rantoja seuraavat ja päälinnaa ympäröivät varustukset ja rakennukset.

Päälinnan sydän on vankka torni, joka on alaosaltaan nelikulmainen ja yläosaltaan kahdeksankulmainen. Itäpuolelta torniin yhtyvät muut rakennukset, jotka ympäröivät pitkulaista nelikulmaista sisäpihaa.

Tornista on jäljellä vain harmaakivinen alaosa linnan alkuajoilta. Vuosina 1561–1564 tornin yläosa purettiin toisen kerroksen tasalle ja rakennettiin uudestaan pääasiassa tiilestä kahdeksansivuiseksi.

Sisäpihaa ympäröi aluksi vain yksinkertainen vankka kehämuuri. Sen suojaan nykyiset siipirakennukset on rakennettu aikojen kuluessa. Linnasaaren ympärille oli alusta pitäen rakennettu suojavalli tai muuri. Sen turviin kaupunki muodostui, kunnes tilanahtauden vuoksi kaupunki siirtyi nykyiselle paikalleen.

Milloin Viipurin linnaa rakennettiin keskiajalla ja 1500-luvulla?

Linnan myöhempiä keskiaikaisia rakennusaikoja olivat varsinkin 1440-luku, jolloin Kaarle Knuutinpoika asui linnassa, sekä 1400-luvun loppupuoli, jolloin muun muassa Eerik Akselinpoika Tott varusteli linnaa. Samalla tavalla kuin Raaseporin linna kertoo länsirannikon oloista, Viipurin linna kertoo itärajan oloista.

1500-luvulla linnassa tehtiin perinpohjaisia uudistuksia. Päälinnan tornia ja luultavasti myös siipirakennuksia korotettiin. Uusia lisärakennuksia tehtiin ainakin eteläisen siipirakennuksen ulkolaitaan.

Kaupungin puolella saarta oli tämän varustuksen jatkona 6,5 metriä korkea harmaakivimuuri. Manttelin ulkopuolelle rakennettiin ulkovarustuksia, muun muassa rantaulkonemalle pohjoispuolella kahdeksantahoinen linnake vuonna 1561.

1560-luvulla rakennettiin holvattu tunnelikäytävä, joka vei virran alitse linnasta kaupunkiin. Päälinnan huoneita uusittiin. Esilinnassa puurakennukset korvattiin kivestä tehdyillä rakennuksilla, jotka tulivat luultavasti silloin muodostamaan yhtenäisen, linnan ulkomantteliin liittyvän rakennussarjan, joka nähdään yhä linnan länsiosassa. 1500-luvun lopulla linnan rakennusmestarina toimi Antonius Rosetti.

Miten Viipurin linna siirtyi venäläisille 1700-luvulla?

Vuosina 1606–1608 rakennettiin yhä jäljellä oleva porttirakennus päällikön asunnoksi. Suuren Pohjan sodan alkaessa 1700-luvun alussa rakennettiin ulkovallien kulmiin bastionit.

Suuressa Pohjan sodassa linna joutui vuonna 1710 venäläisten valtaan. Esilinnan rakennusten julkisivut ja sisustus ovat pääasiassa heidän työtään. Lisäksi ainakin päälinnan pohjoinen siipirakennus uusittiin.

Tämän jälkeen linna rappeutui vähitellen ja vaurioitui pahoin tulipalossa 1860-luvulla. Linna uusittiin vuosina 1891–1894. Tuolloin myös torni valkaistiin.

Miten Viipurin linna menetettiin Neuvostoliitolle talvisodassa?

Talvisota alkoi, kun linna oli puolustuslaitoksen hallussa. Linna vaurioitui sodassa jonkin verran. Suomi menetti linnan talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle 1940.

Suomi valtasi linnan uudelleen Jatkosota alussa 1941. Edessä oli vetäytyminen kesällä 1944 Kannaksen suurhyökkäyksen aikana. Suomi menetti linnan Neuvostoliitolle jatkosodassa vuonna 1944.

Neuvostoliiton hajottua 1991 linnan alue kuuluu Venäjälle. Linnan päälliköinä ovat toimineet muun muassa Peder Joninpoika, Kaarle Ulvinpoika, Krister Niilonpoika Vaasa, Gunilla Bese, Tönne Erikinpoika Tott, Nils Månsson Grabbe, Jaakko Henrikinpoika Hästesko ja Arvid Henrikinpoika Tavast. Suomen suurvalta-ajan aatelisperintöä edustaa muuten myös Malmgårdin kartano Loviisassa, jonka Creutzin suku on omistanut vuodesta 1614.