Malmgårdin kartano Loviisassa

Miten Malmgårdin kartano muodostettiin ja milloin se sai säterivapauden?

Malmgårdin kartano sijaitsee entisen Pernajan kunnan alueella Loviisassa Uudellamaalla. Creutzin aatelissuku on omistanut Malmgårdin vuodesta 1614. Kartano muodostettiin vuonna 1622 yhdistämällä lahjoitettuja maatiloja, jotka kuuluivat eversti Ernst Creutzille.

Kartano nimettiin Malmgårdiksi vuonna 1630. Se sai säterivapauden vuonna 1684. Nykyisin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn, ja kartanoalue käsittää yli 500 hehtaaria peltoalaa. Vielä 1900-luvun alussa kartanon maat olivat 3 200 hehtaarin laajuiset.

Kartanon ohessa toimii nykyisin Malmgårdin Panimo, kartanopuoti ja kesäravintola. Kartano järjestää tutustumiskierroksia.

Millainen oli Malmgårdin kartanon vanha päärakennus ja miksi se siirrettiin?

Ennen nykyistä päärakennusta Malmgårdin päärakennus oli kaksikerroksinen puurakennus, joka edusti uusklassismia. Vanhan päärakennuksen perustat olivat 1600-luvulta, mutta rakennus sai muotonsa 1700-luvulla. Sivurakennukset olivat mansardikattoisia.

Vanha päärakennus muutettiin kansakouluksi, ja sivurakennukset muutettiin työväenasunnoiksi. Vanha päärakennus siirrettiin noin puolen kilometrin päähän uudesta päärakennuksesta.

Rakennusvaiheiden peräkkäisyys tekee Malmgårdista kiinnostavan kohteen myös silloin, kun kartanoa tarkastelee linnojen ja linnoitusten yhteydessä. Linnamaisuus liittyy erityisesti myöhempään päärakennukseen, mutta samalla kartanolla on vanhempi kerrostuma, joka näkyy vanhan päärakennuksen perustissa ja 1700-luvulla saadussa muodossa. Sama kiinnostus rakennuskerrostumiin ohjaa myös Käkisalmen linnaan ja Brahelinnaan liittyvää tarkastelua.

Millainen on Malmgårdin kartanon linnamainen uusi päärakennus?

Kreivi Carl Magnus Creutz päätti rakennuttaa uuden päärakennuksen vuosina 1882–1885. Hän piti aiempaa päärakennusta vaatimattomana ja halusi uudesta päärakennuksesta palatsimaisen. Arkkitehdiksi hän valitsi Frans Sjöströmin.

Sjöström suunnitteli pohjoisranskalaista renessanssia edustaneen päärakennuksen, joka huokui ranskalaista ja hollantilaista uusrenessanssityyliä. Rakennuksessa näkyy myös goottilaisia muotoja. Kertaustyylien sekoitus johtuu siitä, että Creutz halusi uusrenessanssia edustavan rakennuksen, koska kertaustyyli edusti liberaaleja arvoja.

Sjöströmin alkuperäisessä suunnitelmassa oli goottilainen rakennus. Goottilaisuus edusti konservatiivisia ja feodaalisia arvoja. Näyttävällä linnamaisella päärakennuksella ei juuri ole vastineita Suomessa.

Linnamainen piirre erottaa Malmgårdin tavallisesta kartanorakentamisesta ja tuo sen lähelle linnojen ja linnoitusten aihepiiriä. Ero on kuitenkin selvä: kyse on kartanon päärakennuksesta, jonka tyylissä on haettu palatsimaista ja linnoihin viittaavaa ilmettä. Vastaavaa rakennusten merkitysten lukemista voi ajatella myös Junkarsborgin ja Stenbergan linnan yhteydessä.

Millainen on Malmgårdin kartanon maisemapuutarha ja puistoakseli?

Kreivi Carl Magnus Creutz halusi uuden päärakennuksen oheen myös uuden maisemapuutarhan. Kartanolla on englantilainen maisemapuutarha, jossa näkyy puutarhuri Mårten Gabriel Steniuksen ja maisema-arkkitehti Anders Fredrik Rydbergin kädenjäljet. Steniuksen osuus valmistui vuonna 1884 ja Rydbergin vuonna 1896.

Päärakennus liittyy maisemapuistoon portaikon ja terassin kautta. Suora pääakseli edustaa vanhoja renessanssi- ja barokkityylejä. Kartanon puistoon liittyy myös kymmenen hehtaarin suuruinen metsäpuisto, jota on aiemmin kutsuttu puistometsäksi.

Puutarhan ja päärakennuksen suhde kertoo samoista tyylivalinnoista kuin rakennus itse. Uusrenessanssi, goottilaiset muodot ja vanhempiin renessanssi- ja barokkityyleihin viittaava pääakseli asettuvat samalle kartanokokonaisuudelle. Kartanomaisena kokonaisuutena Malmgård rinnastuu luontevasti myös Vanajan kartanoon, vaikka rakennushistoria ja maisemaratkaisut ovat omat erilliset kokonaisuutensa.