Käkisalmen linna Vuoksen suulla

Miten Vuoksen reitti liittyy Käkisalmen linnaan ja karjalaisten linnoituksiin?

Vuoksi toimi karjalaisten kulkureittinä Saimaalta Laatokalle sekä Laatokan ja Viipurinlahden välillä. Karjalaiset linnoittivat Laatokan ja Viipurinlahden välisen jokiosuuden kolmella linnoituksella. Viipurin ja Käkisalmen linnoilla turvattiin vesireitin ääripäät, ja Tiurinlinnalla joen ainoa paikka, jossa veneet oli kiskottava koskien ohi vetotaivalta pitkin.

Tällä linnoitusjärjestelmällä pystyttiin kontrolloimaan Vuoksen liikennettä ja pitämään poissa eri suunnista tulevat uhkaajat. Sama vesireitti selittää myös Viipurin linnan paikan: ruotsalainen sotajoukko oli edellisenä vuonna 1293 tuhonnut karjalaisten linnoitetun kauppapaikan Viipurin linnan paikalla ennen hyökkäystään Käkisalmelle.

Arkeologisten tutkimusten perusteella paikalla on ollut ihmistoimintaa vähintään 1100-luvulta lähtien ja hirsirakenteita vähintään 1200-luvulta lähtien, jolloin karjalaisten linnoitus sijaitsi paikalla. Kaivauksissa löytyneen ohranjyvän radiohiiliajoitus ajoittaa saaren ihmistoiminnan 1100-luvulle. Alueelta löytyneet lukuiset esineet kertovat alueen olleen karjalaisten käytössä niin sanotulla ristiretkiajalla.

Vanhimmat paikalta löytyneet esineet ovat läntisen Suomen rautakautiselle pukumuodille tyypillisiä tasavartisia pronssisolkia, jotka on ajoitettu 600–700-luvuille. Nämä korut ovat kuitenkin saattaneet ajautua paikalle myöhemmän maankäytön seurauksena. Ensimmäisen puisen linnoituksen paikalle rakensivat karjalaiset.

Miten Käkisalmen linna eli Korela kuului Novgorodiin keskiajalla?

Linnan karjalainen vaihe päättyi ruotsalaisten hyökkäykseen vuonna 1294 niin sanotun kolmannen ristiretken yhteydessä. Ruotsalainen sotajoukko valloitti linnan Sigge Laken johdolla. Vuonna 1295 linnan valloittivat novgorodilaiset, jotka tulivat paikalle myös vuonna 1310 ja hävittivät Käkisalmen kaupungin. Vuonna 1314 pieni karjalaisjoukko valloitti linnan, kutsui ruotsalaiset apuun, mutta novgorodilaiset saivat linnan takaisin ja rankaisivat kapinoitsijoita ankarasti.

Novgorodin kronikoissa Korelaksi kutsuttu linnoitus mainitaan ensimmäisen kerran 1143, ja ruotsalaisissa kronikoissa siellä mainitaan asutun 1294. Kaupunki linnoitettiin kivimuurein 1200-luvulla. Novgorodin 1300-luvulla rakennuttama kivilinna on historian eri vaiheissa kuulunut Moskovan suuriruhtinaskunnalle, Ruotsille, Venäjän keisarikunnalle, Suomelle, Neuvostoliitolle ja Venäjälle.

Vuodesta 1310 lähtien linnaa asuttivat novgorodilaiset yhdessä karjalaisten kanssa. Asukkaiden lukumääräksi on arvioitu 300–330 henkeä. Alun perin pientä linnasaarta on laajennettu maansiirroilla ja hirsiperustustöillä 1300-luvulta lähtien, ja linnasaaren osia on rakennettu ja parenneltu eri aikoina eri tahtiin.

Linna oli novgorodilaisilla kaikkiaan lähes 300 vuotta, vaikka ruotsalaiset yrittivät saada linnan haltuunsa vuosina 1322 ja 1348. Karjalaiset nousivat Käkisalmen kapinaan vuonna 1337 linnaa hallinnutta liettulaista ruhtinasta Narimantasia vastaan. Vuonna 1360 tulipalo hävitti linnan liki perusteellisesti, ja vuonna 1411 ruotsalaiset saivat linnan haltuunsa lyhyeksi ajaksi. 1400-luvulla Korelan mainitaan olevan Novgorodin ruhtinaskunnan toiseksi suurin kaupunki. Suurin osa 1400- ja 1500-luvusta kului rauhallisesti.

1330-luvulla Novgorodin kauppatasavalta läänitti Korelan linnoituksen, samoin kuin Pähkinälinnan ja Laatokankaupungin, herttua Narimantasille. Vuonna 1383 Korela läänitettiin samoin kuin Kaprio ja Pähkinälinna herttua Patrikasille, Narimantasin pojalle. Kaupungin kauppiaiden valitettua hänen hallituksestaan Patrikasin oli seuraavana vuonna suostuttava vaihtoon, jolla hän luopui Käkisalmesta ja sai sijaan Russan ja Laatokankaupungin.

Miten Käkisalmen linnan piiritykset muuttivat rajoja?

Vuonna 1573 suomalainen sotapäällikkö Herman Fleming hyökkäsi ratsupartiollaan linnan kimppuun saaden poltetuksi vain kolme linnaa ympäröivää luostaria. Marraskuun alussa 1580 ruotsalais-suomalainen sotajoukko sulki kaupungin joka puolelta Pontus De la Gardien johdolla. Piiritystykit asetettiin Tenkalahden kylän puolelle ruotsalaisten leiriin, ja Vuoksen puolelta kulku linnaan estettiin vartiolaivoilla ja -veneillä.

Iltapuolella 4. marraskuuta alkoi linnan ja kaupungin pommitus kuumennetuilla kuulilla, jotka sytyttivät kaupungin palamaan. Käkisalmi pysyi ruotsalaisilla vuoteen 1597, jolloin sopimuksen mukaan linna oli luovutettava venäläisille, jotka jatkoivat linnan rakennustöitä. Linnasta tuli niin vahva, että Jaakko de la Gardie sai tehdä puoli vuotta piiritystöitä ennen kuin Käkisalmen linna oli taas ruotsalais-suomalaisen valloitusjoukon hallussa.

Ruotsin jouduttua sotaan 1600-luvun puolivälissä Kaarle X Kustaan noustua valtaistuimelle kuningas vei sotaväen linnasta ulkomaille niin tarkoin, että ruptuurisodassa linna oli vähällä joutua venäläisten käsiin. Valtakunnan syrjäisen itäosan vartiointi jäi lähes kokonaan invalidien varaan. Linnaa puolustaneella Olavi Pentinpojalla oli käytössään vain 171 miestä, ja tällä miesjoukolla hän puolusti linnaa kolmen kuukauden ajan 2 500 miehistä hyökkääjää vastaan. Venäläiset luopuivat aikeestaan menetettyään 1 000 miestä riveistään, ja päällikkö aateloitiin nimellä Granatenburg hänen kestämänsä venäläisten kranaattitulen johdosta.

Vuonna 1703 Pietari Suuri oli pannut alulle Pietarin kaupungin, ja koska Pietaria piti lännen puolelta suojata hyvin, hän halusi pääkaupunkinsa suojaksi myös Käkisalmen ja Viipurin linnat. Pietari-tsaari oli antanut määräyksen, että kaupunkia oli kohdeltava hellävaroen. Linnan puolustaja katsoi olevansa pakotettu siedettävillä ehdoilla antautumaan, ja venäläiset ottivat linnan haltuunsa 9. syyskuuta 1710. Rajan siirryttyä Kymijokeen Käkisalmen linnan merkitys rajalinnana rauennut.

Miten Käkisalmen linna muuttui sotilaskäytöstä muistomerkiksi?

Vuonna 1812 linnan alue siirtyi muun Vanhan Suomen mukana osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Linna oli vielä sotilaallisessa käytössä noin vuoteen 1850. Tämän jälkeen linna oli tyhjillään noin 40 vuotta alkaen rappeutua, minkä jälkeen sitä alettiin kunnostaa muistomerkiksi. Linnan torniin oli 1894–1939 sijoitettuna Käkisalmen kaupungin omistama kansatieteellinen museo.

Käkisalmen linna kuuluu samaan linnoitusten aihepiiriin kuin Husholmenin linna, Liinmaan linna ja Junkarsborg, joita tarkastellessa huomio kiinnittyy puolustuspaikan sijaintiin ja rakennusvaiheisiin. Käkisalmessa sijainti Vuoksen pohjoisen laskuhaaran suulla ja linnasaaren laajentaminen kertovat pitkästä jatkuvasta käytöstä.