Brahelinna – kreivi Pietari Brahen linnakartano Ristiinassa

Kenen kreivi Brahen linnakartano Ristiina oli?

Ristiina kuului kreivi Pietari Brahen laajoihin läänityksiin. Brahe oli ilmeisesti käynyt Pyrhölän kylässä, nykyisen Ristiinan paikalla, Savon-matkallaan vuonna 1639. Kevään 1646 aikana valmistauduttiin linnakartanon rakennustöihin, ja Ristiinan kirkkopitäjä muodostettiin vuonna 1649. Brahe-suku rahoitti myös seurakunnan kirkon rakentamista.

Brahelinnaa ei rakennettu puolustuslinnaksi vaan läänin hallintapaikaksi. Se sijaitsi alueella, joka nykyään kuuluu Mikkeliin.

Miten Brahelinna rakennettiin ja millaisia rakennelmia siinä oli?

Rakennustyöt edistyivät hitaasti. Kymmenessä vuodessa saatiin paikoilleen seinät, ikkunat ja savupiippu, mutta katto puuttui. Vuonna 1664 raportoitiin, että linnan kivistä ladottu ympärysmuuri oli murentumassa, ja korjaustöihin saatiin kymmenen sotilasta. Saman vuosikymmenen lopulla rakennustyöt lopetettiin kokonaan.

Ympärysmuuri oli 1,5–2 metrin paksuinen ja tiivistetty tuohella ja turpeella; osa siitä oli ilmeisesti tehty hirrestä. Linnapiha oli pohjoisesta etelään 54 metriä pitkä, leveimmillään 21 metriä pohjoisosassa ja kapeimmillaan yhdeksän metriä eteläosassa. Korkeimmillaan nelimetrisen muurin läpi johti kolme porttia. Itäisen osan pääportissa lienee ollut kuusi metriä pitkä holvi, ja pohjoisosassa oli kaksi pientä kulmaporttia. Muurin eteläpäässä oli idänsuuntainen ulkonema, josta saattoi hallita pääportin aluetta.

Linnapihan keskellä seisoi varsinainen linnakartano: kaksikerroksinen asuinrakennus, kymmenen metriä leveä ja 20 metriä pitkä, jossa oli 16–20 huonetta. Alaosa oli tehty kivestä ja yläosa hirrestä. Kartano toimi voudin ja puutarhurin asuntona, ja siellä majaili pari Olavinlinnasta komennettua vartiosotilasta.

Alueella oli myös pieni asevarasto, jossa vuonna 1670 oli kaksi rautakanuunaa, neljä hakapyssyä ja 22 muskettia. Aseilla harjoitettiin lähiseudun talonpoikia, eikä niillä ollut varsinaista puolustuksellista merkitystä.

Miten Brahelinna tuhoutui ja miten sitä on kunnostettu?

1680-luvulla läänitys siirtyi valtiolle, ja linnakartano määrättiin Savon jalkaväkirykmentin käyttöön eversti Cronmanin asunnoksi eli sotilasvirkataloksi. Muuan toinen Kustaa Vaasan aikana vahvistettu rajalinnoitus, Kivennavan linna Linnamäellä Karjalankannaksella, hävitettiin jo vuoden 1556 alussa, eikä sitä koskaan rakennettu uudelleen. Rakennus tuhoutui 1700-luvun alkupuolella isonvihan aikana.

1730-luvulla vaadittiin Ristiinan sotilasvirkatalon kunnostusta, mutta sen sijaan rakennettiin vuonna 1739 kokonaan uusi talo puolen kilometrin päähän linnakartanosta. Vuonna 1770 virkatalo siirrettiin vielä kolmanteen paikkaan.

1740-luvulla esitettiin vanhan linnan kunnostamista vankilaksi, mutta hanke ei saanut kannatusta. Seuraavalla vuosisadalla raunioista purettiin kiviä muun muassa everstinvirkataloon ja Ristiinan kirkolle. Vuonna 1802 kapteeni Hjelmman puratti linnapihalla olleen rakennuksen jäännökset virkatalonsa uunien rakennustarpeiksi.

Muurien rapistuneeseen kuntoon kiinnitettiin huomiota vuonna 1887, mutta ensimmäisiä korjaustöitä tehtiin vasta 1902. Säännöllisempi kunnostus alkoi 1940-luvulla; esimerkiksi vuonna 1949 korjattiin läntistä muurin osaa. Nykyisin paikalla on raunioita, ja vieressä on toiminut samanniminen ravintola.