Kastelholman linna – Ahvenanmaan keskiaikainen hallintokeskus

Milloin Kastelholman linna rakennettiin?

Kastelholman linnaa alettiin rakentaa puolustuslinnakkeeksi 1300-luvun loppupuolella. Tarkkaa rakentamisvuotta ei tunneta. Kivilinna ei kuitenkaan ollut paikan ensimmäinen puolustusvarustus, sillä sitä ennen paikalla oli puukastelli. Kastelholma on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linnoitus.

Ensimmäinen kirjallinen maininta linnasta on vuodelta 1388. Tuolloin Bo Joninpoika Gripin testamentin toimeenpanijat luovuttivat kuningatar Margareetalle Suomen linnoja, joiden joukossa oli Kastelholma. Neljä vuotta aikaisemmin laaditussa Gripin testamentissa oli lueteltu linnoja, mutta Kastelholmaa siinä ei vielä mainittu.

Mainintojen välinen ero on antanut aiheen ajoittaa linnan perustamista tarkemmin. Historioitsija Reinhold Hausen päätteli, että linna olisi perustettu vuoden 1384 jälkeen mutta viimeistään Gripin kuolinvuonna 1386. Kyse on päätelmästä, ei varmasti tunnetusta rakennusvuodesta. Linnan rakentamisen ajoitus jää siten väljäksi, vaikka sen olemassaolosta on kirjallinen tieto vuodelta 1388.

Kastelholman siirtyminen Margareetan haltuun muutti myös sen hallinnollista asemaa. Ahvenanmaasta tuli oma hallintoalueensa, jonka keskukseksi linna asettui. Puolustuslinnakkeesta kehittyi näin myös maakunnan hallinnon keskus.

Miten Kastelholman linna toimi Ahvenanmaan hallintokeskuksena ja läänityksenä?

Ahvenanmaasta tehtiin vuonna 1418 itsenäinen läänitysalue, joka annettiin tanskalaiselle Bengt Pogwischille. Hänen kuolemansa jälkeen leski Ida Königsmarck sai pitää läänin. Kaarlenkronikassa kerrotaan järjestelyn närkästyttäneen ruotsalaisia. Kastelholman hallinta ei siis ollut vain kysymys linnan muureista, vaan myös siitä, kenelle Ahvenanmaan läänitys kuului.

Engelbrektin kapinan aikana Engelbrektin miehet piirittivät linnaa Erik Puken puolesta. Linna vallattiin syyskuussa 1434, ja Puken tarkoituksena oli pitää se omana läänityksenään. Hänen vaiheensa päättyivät mestaukseen kevättalvella 1437.

Vuosina 1470–1520 kaikki Kastelholman päälliköt olivat valtaneuvoston jäseniä. Tämä kertoo linnan merkityksestä Sten Sturen aikana. Sen hallinnollinen asema kuitenkin vaihteli: toisinaan linna oli läänitettynä, toisinaan se kuului kruunun tilitettäviin.

1500-luvun alussa Erik Johaninpoika ja Sten Turenpoika joutuivat vaikeuksiin Itämerellä toimineiden tanskalaisten kaappareiden kanssa. Søren Norby valtasi Kastelholman vuonna 1507, ja Sten Turenpoika vietiin vankina Tanskaan. Tanskalaisten lähdettyä linna palautui kruunulle. Seuraavien vuosikymmenten aikana sen haltijat ja hallintotapa vaihtuivat jälleen useaan otteeseen.

Miten Kastelholman linna siirtyi tanskalaisvallasta Kustaa Vaasan korjaustöihin?

Hemming Gadh sai Kastelholman läänityksekseen vuonna 1514 tai 1515. Hän viipyi linnassa neljä vuotta ja kertoi itse ”rakentaneensa” linnan. Todennäköisesti kyse oli vuoden 1507 valtauksessa syntyneiden vaurioiden korjaamisesta. Gadh menetti läänityksensä vuonna 1518 arvosteltuaan Sten Sture nuorempaa.

Syyskuussa 1520 linna siirtyi uudelleen tanskalaisille. Kristian II asetti Kastelholmaan Lyder van Offensen, joka piti Ahvenanmaata hallussaan kesään 1523. Havaittuaan ruotsalaisten valmistelevan suurta sotaretkeä Suomeen hän päätti antautua. Hän purjehti väkineen Tukholmaan ja antautui 18. heinäkuuta. Ruotsalaiset miehittivät tämän jälkeen tyhjän linnan.

Vuonna 1523 Ruotsin kuninkaaksi tullut Kustaa Vaasa läänitti Ahvenanmaan Ivar Flemingille. Flemingin tehtävänä oli rauhoittaa takaisinvoitettu alue. Hän pysyi virassa vuoteen 1537 ja jäi Kastelholman viimeiseksi lääninhaltijaksi. Tämän jälkeen linna siirtyi kuninkaan oman talouden alaisuuteen, ja sitä johtivat voudit.

Ensimmäinen vouti Olof Trottenpoika ilmoitti vuonna 1543 linnan olevan pahasti vahingoittunut. Kuningas kehotti korjaamaan ja parantamaan sitä mahdollisimman hyvin. Työt jatkuivat todennäköisesti 1550-luvulle. Kustaa Vaasa myös oleskeli Kastelholmassa muutaman kuukauden kevättalvella 1556.

Miten Juhana III käytti Kastelholman linnaa ja mitä vuoden 1599 valtauksissa tapahtui?

Kustaa Vaasan pojasta Juhanasta tuli Suomen herttua vuonna 1556. Hän oleskeli Kastelholmassa vuosina 1557, 1559 ja 1561. Myöhemmin kuninkaana tunnettu Juhana III läänitti Kastelholman Katariina Stenbockille eliniäksi vuonna 1569.

Syksyllä 1571 Juhana piti linnassa vankina veljeään Eerik XIV:ttä ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä. Eerikin vankikamarina on pidetty Kuuritornin kolmannen kerroksen pientä huonetta. Huoneen tunnistaminen vankikamariksi ei kuitenkaan ole varma tieto.

Tammikuussa 1599 Arvid Stålarm saapui jäiden yli Ahvenanmaalle 18 reen ja 40 miehen kanssa. Kaarle-herttuan käskynhaltija Hans Klaunpoika oli lähtenyt Tukholmaan, ja Stålarm valtasi linnan kuningas Sigismundin puolesta taisteluitta. Käskynhaltijaksi asetettiin Salomon Ille.

Kaarle-herttuan yritykset saada linna takaisin epäonnistuivat huhtikuussa ja heinäkuun puolivälissä. Ratkaisu tuli 31. heinäkuuta, jolloin hyökkäystä johti amiraali Joakim Scheel. Hän oli edellisenä päivänä ilmoittanut Illelle tuoneensa mukanaan neljä järeää tykkiä. Kastelholma antautui taisteluitta, ja upseerit vietiin Turkuun mestattaviksi.

Miten Kastelholman linna muuttui hallintokeskuksesta rappeutuvaksi linnaksi?

Kastelholman viimeinen merkittävä rakennusvaihe alkoi vuoden 1619 loppusyksyn tulipalon jälkeen. Kustaa II Aadolf kehotti Ahvenanmaan käskynhaltijaa Stellan Otto von Mörneriä kunnostamaan vahingoittuneen linnan. Työn johtoon palkattiin rakennusmestari Hans Esslinger, ja tilien perusteella rakentaminen jatkui vuoteen 1631.

Kunnostetun linnan asema muuttui pian. Sen merkitys valtakunnan puolustuksessa väheni 1630-luvun alussa, ja vuonna 1634 Ahvenanmaa liitettiin lääniuudistuksessa Turun lääniin. Kastelholma menetti asemansa hallintokeskuksena ja alkoi rappeutua nopeasti. Vuonna 1642 korkein vastuu linnasta oli enää yhden kirjurin ja vahtimestarin harteilla.

Linnaa käytettiin jonkin aikaa myös vankilana. Sinne karkotettiin muun muassa Linköpingin verilöylystä tuomittu Claes Bielke. Kuninkaallisetkaan vierailut eivät päättyneet kokonaan: Kaarle XI kävi linnassa vuonna 1672 leskikuningatar Hedvig Eleonooran kanssa. Heidän yöpymispaikkaansa ei tunneta. Vierailu antoi aiheen Fredrik Paciuksen ja Zachris Topeliuksen oopperaan Kaarle-kuninkaan metsästys.

Isonvihan aikana linnan puolustusvalmiutta vahvistettiin vielä puupaalutuksilla, mutta vihollisia se ei joutunut kohtaamaan. Vuoden 1745 tulipalo vaurioitti linnaa pahoin. Parhaiten säilyneestä pohjoissiivestä tehtiin viljavarasto.

Miten Kastelholman linna muutettiin viljavarastosta museoksi ja entistettiin?

Kastelholmaan kohdistui uutta kiinnostusta 1800-luvulla. Historioitsija Karl Bomansson julkaisi linnasta kirjan vuonna 1856. Vuonna 1884 perustettu Muinaistieteellinen toimikunta otti Kastelholman toimenpideohjelmaansa, ja raunioiden ensimmäiset konservoinnit tehtiin 1890-luvulla.

Pohjoissiiven arkinen käyttö jatkui samaan aikaan pitkään. Sitä pidettiin viljavarastona aina 1930-luvulle saakka. Tuolloin siivestä tehtiin Ahvenanmaan ensimmäinen kulttuurihistoriallinen museo. Tulipalosta parhaiten selviytynyt osa sai siten uuden tehtävän linnan vaiheiden säilyttämisessä.

Raunioiden varhaiset konservoinnit ja museokäytön alkaminen eivät vielä merkinneet järjestelmällisen tieteellisen dokumentoinnin käynnistymistä. Se aloitettiin vasta 1960-luvulla. Maakuntahallinto puolestaan aloitti linnan entistämisohjelman vuonna 1979. Kastelholman säilyttäminen eteni siis eri vaiheissa: ensin raunioita konservoitiin, sitten pohjoissiipi muutettiin museoksi ja myöhemmin käynnistyivät tieteellinen dokumentointi sekä entistämisohjelma.

Mitä rakennuksia Kastelholman linnaan kuuluu?

Kastelholman linna muodostuu päälinnasta ja sen pohjoispuolella olevasta esilinnasta. Päälinnan mitat ovat noin 30 × 20 metriä ja esilinnan noin 45 × 25 metriä. Esilinna on noin kaksi kertaa päälinnan levyinen. Kokonaisuuden keskellä kohoaa linnan erottuvin osa, korkea Kuuritorni.

Linna perustettiin alun perin noin 1,7 hehtaarin saarelle. Rantaviivan ulkopuolella sitä kiersi kaksi tai kolme paaluriviä, joiden tarkoituksena oli estää maihinnousu. Vesi ja paalutukset kuuluivat siten linnan alkuperäiseen puolustusjärjestelyyn.

Kuuritornissa sijaitsee esilinnaan johtava portti. Portin ulkopuolella on luultavasti ollut laskusilta, mutta sen olemassaoloa ei tunneta varmasti. Päälinnan muihin rakennuksiin kuuluu kolmikerroksinen siipirakennus, jota kutsutaan palatsiksi.

Linnassa on ollut myös kappeli. Sen sijainti ei kuitenkaan ole enää tiedossa. Kappeli ja mahdollinen laskusilta muistuttavat siitä, ettei kaikkia linnan osia tai niiden paikkoja voida enää osoittaa samalla varmuudella kuin säilyneitä rakenteita.