Juhana III – Suomen herttuasta Ruotsin kuninkaaksi

Kuka oli Juhana III ja millainen lapsuus hänellä oli?

Juhana syntyi 20. joulukuuta 1537 Stegeborgin linnassa Itä-Götanmaalla. Hän oli kuningas Kustaa I Vaasan ja kuningatar Margareta Eriksdotter Leijonhufvudin vanhin lapsi. Neljä vuotta vanhempi velipuoli Eerik oli Kustaan ensimmäisestä avioliitosta. Juhanan veljiin kuului myös Kaarle, josta tuli myöhemmin kuningas Kaarle IX.

Juhana ja Eerik kasvatettiin renessanssin hengessä. Heidän opetuksensa perustui pommerilaisen Georg Normanin laatimaan kunnianhimoiseen opinto-ohjelmaan. Kirjallisen sivistyksen rinnalla kulki käytännön harjoittelu: isä perehdytti poikiaan hallintoon, taloudenpitoon ja ulkopolitiikkaan.

Jo 15-vuotiaana Juhana kirjoitti kuitteja rahasuorituksista ja tavaratoimituksista. Hän allekirjoitti ne nimellä Iohannes. Veljekset määrättiin myös yhdessä Salan hopeakaivokseen, ja kuningas halusi kuulla heidän mielipiteitään ulkopoliittisista kysymyksistä.

Elokuussa 1555 Juhana sai Turussa tehtäväkseen neuvotella Liivinmaan ritarikunnan valtuuskunnan kanssa. Ruotsin toivomaa virallista liittoa ei syntynyt. Ritarikunnan suurmestari oli äskettäin solminut rauhan Venäjän kanssa, eikä valtuuskunnalla ollut mahdollisuutta tarjota liittoa. Nuori Juhana joutui siten varhain tekemisiin valtakuntien välisten ristiriitojen kanssa.

Mistä alueista Juhana III:n Suomen herttuakunta muodostui?

Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenäistä herttuakuntaa: Itä-Götanmaan, Södermanlannin ja Suomen. Juhanasta tuli Suomen herttua 27. kesäkuuta 1556. Kaksi päivää myöhemmin hänet määrättiin käskynhaltijaksi myös niihin Suomen osiin, jotka eivät kuuluneet hänen herttuakuntaansa.

Herttuan läänitys ja käskynhaltijan tehtävä olivat siis eri asioita. Läänitykseen kuuluivat omat oikeudet ja vuotuiset verot. Kuninkaan määräyksen mukaan Juhana ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saivat nauttia, käyttää ja pitää myönnettyä lääniä oikeuksineen.

Syyskuussa 1557 tehdyn laajennuksen jälkeen herttuakuntaan kuuluivat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Raaseporin lääni sekä Vihdin ja Lopen pitäjät. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala jäivät sen ulkopuolelle. Suomen herttuan arvonimi ei siten tarkoittanut koko Suomen käsittävää herttuakuntaa.

Kustaa ei silti jättänyt poikaansa hoitamaan kaikkea yksin. Ainakin aluksi hän päätti tärkeimmistä Suomen asioista, järjesti kansliahenkilökuntaa ja tarvittaessa lääkärin sekä valvoi voutien veronkantoa ja rekistereitä. Hän huolehti myös sotilaiden, omaisuuden ja rakennustyöntekijöiden lähettämisestä Suomeen. Juhanan asema oli laaja, mutta isän valvonta pysyi käytännön asioissa tiukkana.

Miksi Juhana III asettui Turun linnaan ja mitä hovi toi kaupunkiin?

Herttuakuntaansa tutustuttuaan ja lähes kaksi kuukautta Viipurissa vietettyään Juhana asettui Turun linnaan noin 1. marraskuuta 1556. Hän perusti sinne talouden ja perheen tukholmalaisen Karin Hansdotterin kanssa. Karin oli kuningatar Katariina Stenbockin vaatekamaripiika, ja hänellä ja Juhanalla oli ainakin neljä lasta ennen syksyä 1561.

Linnan asuinolot olivat aluksi huonot. Kustaa Vaasa lähetti Turkuun kivenhakkaajia ja kirvesmiehiä, ja Juhanan aikana linnaa kunnostettiin. Saleihin tuli maalauksia ja arvokkaita seinävaatteita. Juhlissa käytettiin suuria hopeisia tarjoiluastioita, ja linnaan rakennettiin turnajaiskenttä. Kirjaston kirjakokoelma vastasi aikansa korkeimman sivistyksen tasoa.

Hovin tarpeet näkyivät myös Turun kaupungin elämässä. Vuonna 1563 hoviin kuului 262 henkilöä. Rakentaminen työllisti käsityöläisiä, ja kauppiasporvaristo sai tuloja hoville toimittamistaan tavaroista. Juhanan suhteista Turun porvaristoon on paljon todisteita, ja kaupungin katsotaan kukoistaneen hänen herttuakaudellaan.

Metsästysretkiä järjestettiin Turusta ja Ulvilasta, jossa Juhana mielellään yöpyi. Hän perusti Porin kaupungin siirtämällä kaupungin sijainnin Ulvilasta. Myös Tammisaari elpyi. Herttuakaudella Juhanan talous oli tasapainossa, toisin kuin hänen myöhemmällä kuningaskaudellaan.

Miksi Juhana III:n suhde isäänsä Kustaa Vaasaan huolestui Liivinmaalla?

Venäjän ja Liivinmaan tapahtumat nousivat keskeisiksi Juhanan toiminnassa. Hän hankki tietoja Puolan kuningaskunnan asevarustelusta Liivinmaalla ja pyrki saamaan isänsä puuttumaan tilanteeseen. Kustaa Vaasa puolestaan halusi säilyttää rauhan Venäjän kanssa eikä nähnyt Ruotsille hyötyä sekaantumisesta.

Joulukuussa 1557 Juhana kertoi isälleen Pozwolissa tehdystä Liivinmaan ritarikunnan ja Puolan välisestä sopimuksesta. Uuden vuoden 1558 tienoilla venäläiset joukot hyökkäsivät Liivinmaalle. Toukokuussa ne valtasivat Narvan, millä oli suuri merkitys Venäjän-kaupalle.

Keväällä 1558 Kustaa alkoi moittia Juhanaa huonosta raportoinnista. Vielä vakavampaa oli kuninkaan havainto siitä, että poika harjoitti omaa ulkopolitiikkaansa. Heinäkuussa hän varoitti Juhanaa taloudellisista järjestelyistä Liivinmaan ritarikunnan suurmestarin kanssa ja niiden mahdollisista seurauksista Venäjän-rauhalle.

Juhana ei juuri taipunut varoituksiin. Hän piti ritarikunnan tarjoamaa mahdollisuutta hyvänä ja suunnitteli hankkivansa Liivinmaalta alueita lainojen vakuudeksi. Hänen pyrkimyksensä Ruotsin kruunusta riippumattomaan valta-asemaan oli voimakas. Samalla hän piti velipuolensa Eerikin ajan tasalla Liivinmaan asioista isänsä selän takana.

Miten Juhana III eteni herttuasta Ruotsin kuninkaaksi?

Toukokuussa 1559 Juhana purjehti Turusta Ruotsiin. Kesäkuussa hän tapasi Eerikin, kuninkaan ja valtaneuvoksia Stegeborgin linnassa. Tapaamisessa päätettiin lähettää Juhana Englantiin edistämään Eerikin avioliittohanketta kuningatar Elisabet I:n kanssa.

Laivue lähti Älvsborgista 11. syyskuuta 1559 ja saapui Englantiin 17. syyskuuta. Juhanan mukana matkusti myös valtaneuvos Sten Eriksson. Kustaa toivoi samalla, että Juhanakin voisi löytää avioliiton kautta itselleen sopivan aseman jostakin maasta.

Eerik hyväksyi velipuolensa edustajakseen, vaikka oli säästäväinen ja epäluuloinen. Ulkomaalaiset arvioijat kiittivät Juhanan lahjakkuutta, sujuvaa latinaa ja miellyttävää puhetapaa. Hänen koulutuksensa ja käytöstapansa saivat siten huomiota myös valtakunnan ulkopuolella.

Suomen herttuana Juhana oli vuosina 1556–1563. Ruotsin kuninkaana hän hallitsi vuosina 1568–1592, ja vuonna 1581 hän otti itselleen Suomen suuriruhtinaan arvonimen. Juhana kuoli 17. marraskuuta 1592 Tre Kronor -linnassa Tukholmassa.