Hämeenkyrön historia: Kyrön pitäjästä teollisuuskunnaksi

Miten Kyrön pitäjä muuttui Hämeenkyröksi?

Hämeenkyrö, silloin Kyrön pitäjä, erottautui Suur-Sastamalasta varhaisella keskiajalla. Kyrön pitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen suistosta aina nykyisen Hämeenkyrön etelälaidoille.

Tämä Suur-Kyrö hajosi vähitellen. Ensin erottautui Pohjan Kyrö, nykyinen Etelä-Pohjanmaa. Vuonna 1641 erottautui Ikaalisten Kyrö, johon sisältyivät nykyiset kunnat Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö ja Karvia.

Yhteys Ikaalisten alueeseen säilyi pitkään, sillä seuraavalla vuosisadalla Kyrön laaja pohjoisosa erosi itsenäiseksi Ikaalisten seurakunnaksi. Samoin Parkanon ja Kankaanpään seudut kuuluivat aiemmin samaan Kyrön kokonaisuuteen. Hämeenkyrö siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin 1. tammikuuta 1993.

Naapurikunnat ovat Ikaalinen, Nokia, Sastamala ja Ylöjärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Ikaalisten maalaiskunta, Mouhijärvi, Suodenniemi, Suoniemi ja Viljakkala. Hämeenkyrön vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1954. Viime sotien jälkeen Hämeenkyröön asutettiin Pyhäjärven siirtoväkeä.

Mistä Hämeenkyrön varhainen asutus on peräisin?

Hämeenkyrön alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Kyröskoskea perattaessa vuonna 1865 sen partailta löydettiin parikymmentä esihistoriallista kiviesinettä.

Paikkakunnan nykyinen asutus on saanut alkunsa todennäköisesti jo vuoden 400 tienoilla ajanlaskun alun jälkeen. Silloin Kyrösjärven laskureitin varrelle syntyi pysyviä asuinsijoja.

Hämeenkyrön alueelta tehtiin keskiajalla vilkkaasti pyyntiretkiä pohjoisiin erämaihin aina Pohjanmaalle saakka. Tähän viittaavat monet eteläpohjalaiset paikannimet, joiden juuret ovat Hämeenkyrön vanhassa nimistössä.

Vielä 1500-luvulla kyröläisten hallussa oli erämaita nykyisten Siikaisten, Kauhajoen, Parkanon, Kihniön, Ruoveden ja Virtain kuntien alueilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä. Yhteys näkyy edelleen nimistössä, esimerkiksi Kauhajoen ja Ruoveden suunnalla olleissa eräalueissa.

Miten kapinat ja sodat vaikuttivat Hämeenkyrön väkilukuun?

Keskiajan levottomina kausina kyröläiset joutuivat mukaan Davidin kapinana tunnettuun kansannousuun. Heidän edustajansa olivat mukana allekirjoittamassa alistumiskirjaa vuonna 1439.

Nuijasodassa kyröläisten väitettiin yllyttäneen pohjalaisia kapinaan. Joulun aikaan 1596 nuijamiehet kulkivat pitäjän kautta ja ryöstivät ainakin Hämeenkyrön pappilan. Nuijamiesten paetessa Nokian taistelun jälkeen Klaus Flemingin johtamat huovit ajoivat heitä takaa Parkanon tienoille saakka. Taistelun paikkakunta liittää tapahtumat Nokian historiaan.

Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kyrössä oli 396 taloa, mikä lienee merkinnyt noin 2 500 asukasta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan taloja oli jo 481.

Seuraavalla vuosisadalla pohjoisosan eroaminen Ikaalisten seurakunnaksi pienensi emäpitäjää. Väkiluku ei noussut pitkään aikaan entiselle tasolle kulkutautien, vuosien 1696–1697 nälänhädän ja isonvihan vuoksi. Vuonna 1749 Hämeenkyrön asukasmäärä oli 2 019, mutta 1800-luvun alussa yli kaksinkertainen, 4 408. Vuonna 1850 asukkaita oli 6 801 ja 1900-luvun alussa jo 10 712. Viljakkalan itsenäistyminen pienensi asukasmäärää, joka oli 8 624 henkeä vuonna 1920.

Mitä kirkkoja, kouluja ja tehtaita Hämeenkyrössä on ollut?

Pitäjän ensimmäisistä kirkoista ei ole tietoja. Vuonna 1644 valmistui torniton pitkäkirkko, johon kuului erillinen kellotapuli.

Nykyinen kirkko rakennettiin Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan vuosina 1780–1782. Vanha kirkko jäi tämän jälkeen pois käytöstä ja ränsistyi sekä purettiin maaherran määräyksestä vuonna 1842.

Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman. Hänen poikansa Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti, opeteltuaan suomen kielen, esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.

Kyröskosken partaille alkoi syntyä teollisuutta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Vuosina 1860–1877 paikalla toimi pienehkö puuvillatehdas. Tamperelaiset liikemiehet L. J. Hammarén, G. O. Sumelius ja A. Nyberg ostivat tehtaan ja perustivat vuonna 1870 puunjalostusyhtiön, joka sai myöhemmin nimen Hammarén & Co ja joka aloitti paperin tuotannon vuonna 1878.

Vuonna 1912 perustettiin saha. Vuosina 1912–1916 rakennettiin vesi- ja höyryvoimalaitos, ja vuonna 1937 aloitettiin kartongin valmistus. Yhtiö hankki vuodesta 1897 alkaen höyrylaivoja, jotka kuljettivat tehtaiden tuotteita ja niiden ohella myös matkustajia Porin radan Siuron rautatieasemalle. Yhtiön nimi muutettiin Oy Kyro Ab:ksi vuonna 1941. Kyröskosken kartonkitehdas on nykyisin osa Metsä Boardia.

Vuonna 1865 pidetyssä pitäjänkokouksessa päätettiin aloittaa kunnallishallinto seuraavan vuoden alussa. Kunnanvaltuusto tuli kuntakokouksen tilalle vuoden 1919 kunnallislain nojalla.

Hämeenkyrön ensimmäinen varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä vuonna 1873. Jo vuonna 1847 Adam Sasslin perusti omistamalleen Kärjen tilalle Jumesniemen kylään yksityiskoulun. Sen ensimmäisenä opettajana oli Antero Warelius, joka laati Tyrväästä pitäjänkertomuksen vuonna 1853. Osaran kartanoon perustettiin vuonna 1886 maanviljelyskoulu, joka oli toiminnassa vuoteen 1909. Nykyinen Osaran maatalousoppilaitos perustettiin vuonna 1923. Hämeenkyrön yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1949.

Hämeenkyrön vahvan teollistumisen ansiosta kunnan väkiluku pysyi voimakkaan maaltamuuton vuosina 1960- ja 1970-luvuilla vakaana huolimatta melko lähellä sijaitsevien suurten väestökeskusten imusta. Kunnan sisäinen muuttoliike suuntautui kunnan reuna-alueilta kirkonkylään ja Kyröskoskelle. Viimeisten vuosikymmenien aikana myös Hämeenkyrö on hyvien kulkuyhteyksien ansiosta päässyt osalliseksi koko Pirkanmaan maakunnan väestönkasvusta.