Kankaanpään historia: asutuksesta kaupungiksi

Mistä Kankaanpään varhaiset löydöt kertovat ja milloin asutus syntyi?

Eri puolilta Kankaanpäätä on tehty useita kivikautisia esinelöytöjä, mutta pronssi- ja rautakautisia löytöjä on vain vähän. Vakituisia esihistoriallisia asuinpaikkoja ei ole löytynyt. Pysyvä asutus syntyi alueelle idästä käsin 1500-luvulla, jolloin muodostui kymmenkunta uudistaloa.

Seuraavalla vuosisadalla asutus ei sanottavasti kasvanut. 1700-luvulla asutus alkoi tihentyä nopeasti, kuten muuallakin Pohjois-Satakunnassa. Vuonna 1805 Kankaanpään väkiluku oli 2 028 henkeä ja vuonna 1850 jo 4 568 henkilöä.

Miten Kankaanpää muodostui omaksi seurakunnakseen Ikaalisten Kyröstä?

Kankaanpää oli osa Kyrön muinaispitäjää ennen Ikaalisten Kyrön irtautumista 1640-luvulla. Kyrön keskus oli Hämeenkyrö-Viljakkala. Myöhemmin Kankaanpää kuului Ikaalisten emäpitäjään, Ikaalisten Kyröön, kuten myös Jämijärvi ja Parkano.

Kankaanpää muodostettiin Ikaalisiin kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna 1737. Omaksi seurakunnakseen Kankaanpää tuli vuonna 1841. Siitä on myöhemmin erotettu Hongonjoki, sittemmin Honkajoki, ja Karvia. Kankaanpää kuuluu Ylä-Satakunnan murrealueeseen, joka kuuluu hämäläismurteisiin.

Miten rautatie ja varuskunta vaikuttivat Kankaanpään kehitykseen?

1930-luvulla rautatien rakentaminen ja varuskunnan perustaminen Kankaanpäähän edistivät paikkakunnan nousua seutunsa monipuoliseksi palvelukeskukseksi. Niinisalon varuskunnassa toimii muun muassa Porin prikaati. Kehitys johti hallinnollisen aseman muutoksiin.

Kankaanpäästä tuli kauppala vuonna 1967 ja kaupunki vuonna 1972. Kankaanpään vaakuna oli vahvistettu jo vuonna 1951, ja sen suunnitteli Carolus Lindberg. Kankaanpään puukirkko oli valmistunut vuonna 1839 arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemana.

Miten sotavuodet ja siirtoväki vaikuttivat Kankaanpäähän?

Sisällissodan aikana Kankaanpäässä sijaitsi valkoisten Satakunnan rintaman pääesikunta ja Porin rykmentin esikunta. Kunnan alueella ei käyty suuria taisteluja. Tästä vaiheesta kertoo laajemmin Suomen sisällissota.

Viime sotien jälkeen Kankaanpäähän asutettiin Hiitolan siirtoväkeä. Myös Kankaanpään rajaseutua lähellä olevalla Isojoella siirtoväen asuttaminen vaikutti kylän kehitykseen omaksi pitäjäkseen. Myöhemmin Kankaanpää on selvitellyt kuntaliitosta Parkanon ja Jämijärven kanssa, mikä olisi merkinnyt siirtymistä Satakunnan maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan. Marraskuussa 2011 järjestetyssä mielipidekyselyssä vastausprosentti jäi Kankaanpäässä 32 prosenttiin, ja hanke raukesi Parkanon vetäydyttyä. Myös Pohjois-Satakuntaa ja Laviaa koskeneet selvitykset kariutuivat, ja Lavia liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Poriin. Honkajoen kunta liitettiin Kankaanpäähän 1. tammikuuta 2021.