Harjavallan historia: joen laaksosta teollisuuskaupungiksi

Miten Harjavallan maasto muodostui maankohoamisen myötä?

Kivikaudella Kokemäenjoen laakso oli vielä merenpinnan alla. Maankohoamisen seurauksena joen suisto eteni luoteeseen ja saavutti Harjavallan rajan ennen 2000 eaa. Maannousu oli nopeaa. Lammaisten kosket nousivat merestä 1500 eaa. alkaen, ja Kokemäenjoen suisto syntyi kosken alapuolelle alavalle peltotasangolle 500 eaa. lähtien.

Harjavallan seudulla on ollut asutusta rautakaudelta lähtien. Merkit varhaisimmasta asutuksesta ovat noin vuoden 1500 eaa. tienoilta. Ensimmäiset historialliset tiedot löytyvät kirkollisista ja käräjien asiakirjoista. Harjavallan asukkaat olivat luonnollisesti ”kokemäkiläisiä” ja usein yläjuoksulta muuttaneita, ja tämä yhteys tekee Kokemäen historiaan tutustumisesta Harjavallan varhaisten vaiheiden ymmärtämisen kannalta tarpeellista.

Keskiajalla tilanne muuttui, kun Ulvilassa ja Nakkilassa väestö lisääntyi ja kauppiaiden ja kirkonmiesten aktiivisuus lisääntyi. Usein kuninkaan käskykirjeiden avulla omistussuhteita ja nautintaoikeuksia muutettiin, ja seudulle syntyi uusia tiloja. Kuninkaan päätöksellä vuonna 1348 Kokemäenniemen eli Lammaisten kalastamo siirtyi kokemäkiläisiltä rannan omistajien haltuun. Seudun asukkaita oli tällöin Pirilässä, Niuttalassa, Pirkkalassa ja Vinnaisissa. Ulvilan osuus näkyy myös myöhemmin, sillä Ulvilan historia liittyy Harjavallan entisiin naapurikuntiin Kullaan kautta.

Miten Harjavallasta tuli itsenäinen kunta ja seurakunta?

Kokemäen seudun hallinto- ja kirkkopitäjät vastasivat jo keskiajalla toisiaan, joten Harjavallan alue kuului sekä Kokemäen seurakuntaan että nimismiespiiriin. Vuonna 1670 Harjavallan kylät muodostivat oman kappeliseurakuntansa. Itsenäistä seurakuntaa alettiin tavoitella noin 200 vuotta myöhemmin. Eräs tuomiokapitulille osoitetun anomuksen allekirjoittajista oli P. W. Gallén, Akseli Gallén-Kallelan isä.

Harjavallan anomukseen omasta kirkkoherrasta myönnyttiin vuonna 1868, ja päätös toteutui vuonna 1878. Uudessa itsenäisessä seurakunnassa oli noin 1 600 jäsentä. Itsenäisen seurakunnan ensimmäisiä voimainponnistuksia oli oman kirkon rakentaminen vuonna 1870. Pian kuntaan alettiin puuhata myös kansakoulua. Monien vaiheiden jälkeen ensimmäinen kansakoulunopettaja palkattiin Harjavaltaan vuonna 1880.

Oma koulurakennus saatiin vuonna 1885, kun kunta osti Kreetalan maatilan, jonka päärakennuksesta tuli Harjavallan ensimmäinen kansakoulu. Lainakirjasto oli perustettu Harjavaltaan jo vuonna 1863. Kirjasto toimi pitkään kirkon sakaristossa, mistä se siirtyi Kreetalan koululle. Vuoden 1865 laki kunnallishallituksesta johti kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen muodostamiseen myös Harjavallassa vuonna 1869. Tätä pidetään Harjavallan kunnan syntymävuotena.

1860-luvun vaikeudet näkyivät myös täällä. Suuret nälkävuodet kaksinkertaistivat kuolleisuuden, mutta koko Suomen mittakaavassa Harjavalta pääsi tästä koettelemuksesta vähällä.

Millaista kalastusta Harjavallassa harjoitettiin keskiajalla?

Keskiajalla alkoi Harjavallan ja Nakkilan alueelle tyypillinen toekalastus, jota harjoitettiin Kokemäenjoessa. Siinä rakennettiin rantapatojen tapaisia tokeita eli lohi- ja siikapatoja. Kalastus oli tärkeää alueen omalle ruokataloudelle, mutta suurin osa kalasaaliista meni myyntiin.

Torttilan kylä oli markkinapaikkana joitakin vuosia 1700-luvulla. Markkinapaikasta käydyn kiistelyn seurauksena Merikarvian markkinat siirrettiin Torttilaan vuonna 1761, mutta ne palautettiin Merikarvialle vuonna 1765. Tämä lyhyt jakso liittyy suoraan myös Merikarvian historiaan, vaikka markkinat palasivatkin takaisin.

Harjavallan ensimmäinen kauppaliike perustettiin kirkonkylään vuonna 1874. Pian avautui Merstolan kylään toinen liike. Tärkeimpiä myyntituotteita olivat suola, kahvi ja sokeri, mutta valikoimissa oli myös muun muassa kankaita, vehnäjauhoja, lakritsia ja tupakkaa.

1890-luku toi monia uudistuksia liikenteeseen ja viestintään. Tampereelta Porin suuntaan rakennettiin rautatietä, ja ensimmäinen juna tuli Harjavaltaan maaliskuussa 1895. Rautatieasema sijaitsi alun perin Merstolassa, mutta se siirrettiin kirkonkylään vuonna 1951. Nykyinen asemarakennus valmistui seuraavana vuonna. Alkuperäinen Merstolassa sijainnut rautatieasema poltettiin sisällissodan aikana vuonna 1918, ja sen tilalle tehty uusi asemarakennus purettiin sen poistuttua käytöstä 1980-luvun lopulla.

Puhelinlinja Poriin ja Kokemäelle valmistui vuonna 1892. Aluksi puhelin hankittiin yhdeksään taloon. Harjavaltaan perustettiin oma puhelinosakeyhtiö vuonna 1907. Postitoimisto perustettiin Merstolaan vuonna 1893. Postiliikenne alkoi vilkastua erityisesti 1920-luvulta lähtien, ja postitoimistoja perustettiin sittemmin myös Satalinnaan vuonna 1929 ja kirkonkylään vuonna 1948.

Miten Harjavallan liikenne ja teollisuus kehittyivät?

Kokemäenjoki ylitettiin kesäisin riukusillalla ja talvella lautalla. Kiinteä riippusilta rakennettiin vuonna 1912. Silta kärsi suuria vahinkoja Suomen sisällissodassa vuonna 1918, mutta se korjattiin entiselleen. Harjavallan voimalaitoksen rakentaminen 1937–1939 aiheutti joen vedenpinnan nousun, mikä edellytti uuden sillan rakentamista. Tämä toinen riippusilta purettiin 1980-luvulla. Vuonna 1983 valmistunut Harjavallan silta on paikkakunnan kolmas.

Teollisuus otti ensiaskeleensa, kun kuntaan perustettiin puimakonetehdas vuonna 1901. Tehdas menestyi, ja eräs sen työntekijöistä, Uuno Mattson, perusti vuonna 1929 oman tehtaan, Harjavallan puuteollisuuden, joka valmisti huonekaluja. Puu- ja metalliteollisuus olivat Harjavallan merkittävintä teollisuutta ennen toista maailmansotaa. Sahateollisuus oli alkanut vuonna 1897 vesisahasta. Harjavallan Höyrysaha Oy perustettiin 1910-luvulla, ja pian kunnassa toimi useita pieniä sahoja.

Suurempi sahalaitos Osakeyhtiö Harjavalta valmisti aluksi puimakoneita. Vuonna 1920 perustettu yritys siirtyi pian sahatavaran valmistukseen. Niemisen valimo sai alkunsa vuonna 1928. B. Lindholm perusti konepajan 1920-luvulla, opettaja Marttila hieman myöhemmin.

Suurteollisuus syntyi sotien seurauksena. Imatralta muutti kuparitehdas Harjavaltaan vuosina 1944–1945. Rikkihappotehdas perustettiin hyödyntämään kuparisulatolla syntynyttä rikkidioksidikaasua. Nämä muutokset vaikuttivat voimakkaasti alueen elinkeinoihin. Vuonna 1940 maataloudessa työskenteli vielä 46 % väestöstä, mutta vuonna 1950 luku oli enää 18 %. Samalla teollisuuden ja käsityön osuus nousi 11 %:sta 47 %:iin. Suurteollisuus kasvatti voimakkaasti myös kaupan alaa: uusia liikkeitä perustettiin nopeassa tahdissa, ja palvelujen osuus väestön työllistäjänä kasvoi.

Harjavallan naapurikuntia ovat Eura, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat Euraan liitetty Kiukainen ja Ulvilaan liitetty Kullaa, ja Euran historia tulee siksi vastaan Harjavallan naapuruussuhteita seuratessa. Harjavallasta tuli kauppala 1968 ja kaupunki 1977.