Isojoen historia: erämaasta Etelä-Pohjanmaan eteläisimmäksi kunnaksi

Mistä Isojoen esihistoria ja asutuksen synty kertovat?

Isojoelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Vesijärveltä, Villamosta ja Vanhakylästä löydetyt hioinkivet viittaavat myös asuinpaikkoihin. Keskiaikainen eräreitti Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle kulki luultavimmin Isojoen kautta.

Pysyvästi Isojoen seutu asutettiin 1500-luvulla. Kustaa Vaasan aikana Isojoelle levisi maanviljely, ja taloja rakennettiin viljavien jokilaaksojen reunoille. Metsät olivat kylän yhteistä omaisuutta isojakoon asti.

Isojoki kuului alkuaan Närpiön ruotsinkieliseen emäpitäjään. Alueet kuuluivat Närpiöstä eronneeseen Lapväärttiin vuonna 1607, jolloin Isojoella oli neljä taloa. Tervanpoltto houkutteli asukkaita Isojoelle, ja taloluku nousi 1700-luvulle tultaessa. Terva oli tässä vaiheessa seudun houkuttelevin elinkeino. Isojoen asutus oli suurimmaksi osaksi suomenkielistä, ja kieliraja kulki kunnan länsirajan tuntumassa.

Miten Isojoki itsenäistyi kirkollisesti?

Perimätiedon mukaan Isojoelta käytiin kirkossa aina Karkussa asti, mutta enimmäkseen Lapväärtissä. Vuonna 1710 Isojoki sai oman kirkon, ja samana vuonna Isojoesta tuli Lapväärtin rukoushuonekunta. Vuonna 1725 Isojoelle muutti oma pitäjänapulainen.

Isojoki tuli kappeliseurakunnaksi vuonna 1732 ja itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1855. 1820-luvulla Isojoelle ryhdyttiin uuden kirkon rakennustöihin, ja kirkko valmistui vuonna 1833. Kirkonkylän maisemaa hallitsee yhä keltaisen Isojoen empirekirkon kupoli.

Miten Isojoki kehittyi kuntana?

Suomessa säädettiin vuonna 1865 ensimmäinen kunnallishallintoa säätelevä asetus, joka mahdollisti maaseutupitäjissä seurakuntien hallinnosta erillisen kunnallishallinnon maallisissa asioissa. Isojoen ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa vuonna 1868.

Isojoen väestönkasvu kiihtyi 1800-luvulla, ja vuonna 1880 sen väkiluku oli 4 016. Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi vuonna 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi vuonna 1888. Naapuripitäjien kuten Ilmajoen tapaan myös Isojoki kehittyi 1800-luvulla omaksi hallinnolliseksi alueekseen.

Mitä Isojoelle tapahtui 1900-luvulta nykypäivään?

1900-luvun vaihteen jälkeen Isojoen kasvua hidasti jonkin verran siirtolaisuus. Isojoelle asutettiin jatkosodan jälkeen Jaakkiman siirtoväkeä. Kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi väkiluku alkoi 1960-luvulla vähentyä voimakkaasti, ja muuttoliike suuntautui kaupunkeihin ja Ruotsiin.

Vuonna 2017 Lauhanvuoren kansallispuistoon Isojoella istutettiin metsäpeuroja, joista toivotaan muodostuvan elinvoimainen kanta.