Paikkojen tarinat

Hattulan historia: kirkko, varuskunta ja kieli

Lyhyesti

Hattula on Kanta-Hämeessä eteläisessä Suomessa sijaitseva kunta, joka tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Sen alueella sijaitsee koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, joka toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena. Myöhempiin vaiheisiin kuuluvat Parolannummen keisarivierailut, Tyrvännön kuntaliitos ja päätökset Hämeenlinnan seudun liitoshankkeissa.

  • Kanta-Häme
  • varuskuntapaikkakunta
  • pyhiinvaelluskohde

Missä Hattula sijaitsee ja mitkä ovat sen naapurikunnat?

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna sekä Pirkanmaan puolella sijaitsevat Pälkäne ja Valkeakoski.

Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattula luovutti maita Hämeenlinnalle vuonna 2009, jotta Kalvolalla oli suora maayhteys Hämeenlinnan kanssa.

Miksi Hattulan Pyhän Ristin kirkko on pyhiinvaelluskohde?

Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena.

Kirkon asema antaa Hattulan historialle vanhan lähtökohdan. Myöhemmät vaiheet liittyvät vahvasti Parolannummen sotaväkeen ja varuskuntaan.

Mitä kuninkaita ja keisareita on vieraillut Parolannummella?

Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään kuten Ruotsin kuningas Kustaa III ja Kustaa IV Adolf.

Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Parolannummella vuonna 1819. Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa.

Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin Parolassa. Tapaamisen aikana Snellman esitti ehdotuksensa suomen kielen aseman vahvistamisesta viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Aleksanteri II tapasi Snellmanin keisaria varten rakennettuun tilapäiseen saliin.

Miksi Hattula on suomen kielen kunta ja mitä on Parolan leijona?

Parolan leijona -muistomerkki pystytettiin tapaamisen kunniaksi vuonna 1868. Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi.

Hattula on julistautunut suomen kielen kunnaksi, koska Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II nosti suomen kielen ruotsin kielen rinnalle Parolannummella vuonna 1863. Perusteena on siten Snellmanin ja keisarin tapaaminen Parolassa.

Milloin ja miksi Tyrvännö liitettiin Hattulaan?

Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen. Tyrväntö yhdistyi Hattulaan vuonna 1971, koska Tyrvännöstä muodostui muuttotappiokunta.

Tyrvännön talous oli vielä kunnossa, mutta tulevaisuuden näkymät olivat heikot. Kuntaliitos teki Hattulasta turvallisen kokoisen. Mälkiäisten, Tykölän ja Uskilan kylät siirrettiin osaksi Valkeakoskea vuonna 1979.

Vuonna 2006 Hattula jäi pois Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattula torjui kuntaliitoksen Hämeenlinnan kanssa toistamiseen vuonna 2007.

Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus on nimetty Hattulassa syntyneen kirjailija Jaakko Juteinin mukaan. Juteinia pidetään Suomen ensimmäisenä kirjailijana.