Valkeakosken historia: myllykylästä paperikaupungiksi

Missä Valkeakoski sijaitsee?

Valkeakoski sijaitsee keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia. Kaupunki on rakentunut Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohtaan, ja vesi hallitsee keskustan kuvaa sen läpi kulkevan kanavan muodossa.

Hallinnollisesti kaupunki kuuluu Pirkanmaan maakuntaan ja Etelä-Pirkanmaan seutukuntaan. Etäisyys pohjoiseen on lyhyt, sillä Tampere sijaitsee 35 kilometrin päässä.

Naapurikuntia on kuusi. Ne ovat Akaa, Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Lempäälä ja Pälkäne. Yhteys kaikkiin suuntiin on siis kulkenut sekä vesitse että maitse.

Nykyisin Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuudesta sekä kulttuuri- ja urheilukaupunkina. Asukkaita on noin 21 000.

Millaista alueen asutushistoria oli ennen teollisuutta?

Sydän-Hämeen alueella alettiin viljellä maata noin 1500 eaa. Sitä ennen asutus oli ollut hajanaista. Läheinen Rapolan muinaislinna on suojannut asukkaitaan hyökkääjiltä ensimmäisellä vuosituhannella.

Rapola sijaitsee Sääksmäellä, joka liitettiin Valkeakoskeen vuonna 1973. Linnan tarkkaa rakennusajankohtaa ei tiedetä.

Suur-Sääksmäen mahtipitäjä mainittiin kirjoituksissa ensimmäisen kerran vuonna 1340. Maininta löytyi paavi Benedictus XII:n julistamasta pannabullasta, joka annettiin veronmaksuista kieltäytymisestä.

1400- ja 1500-lukujen vaihteessa alueelle rakennettiin Sääksmäen kirkko. Samoihin aikoihin Sääksmäen alueelle valmistui monia kartanoita.

Keskiajalla Valkeakoski oli tunnettu myllykylä. Vanajaveden ja Mallasveden yhtymäkohtaan kasaantui hiljalleen myllyjä. Niille tultiin vesiteitse, matkojen takaa, jauhamaan viljaa.

Miten kanava ja tehtaat muuttivat Valkeakoskea?

Kehitys oli pitkään suhteellisen hidasta. Muutos alkoi, kun Valkeakoskeen valmistui kanava vuonna 1869. Se käänsi liikemiesten katseet Valkeakoskelle.

Rannalle rakennettiin ensin puuhiomo ja paperitehdas. Seuraavalla vuosikymmenellä ne saivat seurakseen muun muassa Suomen ensimmäisen selluloosatehtaan, joka käynnistyi vuonna 1880. Myllykylä alkoi muuttua teollisuuskeskukseksi ja teollisuustaajamaksi.

Ratkaisevaa oli Mallasveden ja Vanajaveden välisen kosken valjastettu voima. Siitä saatava sähköenergia mahdollisti yhden Suomen ensimmäisistä paperitehtaista eli Myllysaaren paperitehtaan perustamisen. Tehdas on sittemmin lopetettu, ja sen tiloissa toimii Valkeakosken kulttuuri- ja teollisuushistoriaa tallentava Myllysaaren museo.

Tehtaat vetivät maaseudun asukkaita puoleensa. Kun Valkeakosken kylän väestömäärä nousi jo kolmannekseen koko pitäjästä, sinne rakennettiin vuonna 1883 tehtaan kansakoulu. Puinen rukoushuone eli kirkko valmistui vasta vuonna 1910.

Pitkään myllykylä oli Sääksmäen henkisten palvelujen varassa. Oma pappi saatiin vasta itsenäisen kunnan perustamisen jälkeen. Valkeakoski kehittyi nopeasti erilleen Sääksmäestä, mikä hankaloitti alueen hallintoa.

Sisällissota katkaisi kasvun vuosiksi. Sota oli Valkeakoskella tuhoisa poliittisen vastakkainasettelun vuoksi. Väkilukuun suhteutettuna sodan takia kuoli eniten ihmisiä kaikista Suomen kunnista. Tämän vuoksi teollisuus oli pitkään suurissa vaikeuksissa.

Miten Valkeakoskestä tuli kauppala ja kaupunki?

Yhteiskunnallinen murros ja asutuksen nopea kasvu toivat Valkeakosken kylälle ja koko Sääksmäelle suuria sosiaalisia vastakohtaisuuksia ja hankaluuksia. Ne heijastuivat hallintoon ja yhteiskuntatoimien eri aloille.

Kehitys johti vuonna 1922 Valkeakosken kauppalan perustamiseen. Tuolloin Sääksmäen ja Valkeakosken väkiluvut olivat jo yhtä suuret. Kauppalan perustamisen vuosipäivää vietetään Valkeakoski-päivänä 27. lokakuuta.

Kun Sääksmäen keskiaikainen kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1929, valkeakoskelaiset vaativat uutta kirkkoa rakennettavaksi kauppalaan. Sääksmäki päätti jälleenrakentaa historiallisen pyhättönsä, ja silloin myös seurakuntien ero kävi ajankohtaiseksi.

Toisen maailmansodan jälkeen talous nousi kasvuun ja väkimäärä moninkertaistui. Väkiluku kasvoi nopeasti teollisuuden ja osittain karjalaisen siirtoväestön ansiosta. 1950-luvulla asemakaavaa ryhdyttiin rajusti nykyaikaistamaan.

Vuosina 1950–1970 johtohahmoihin lukeutui Juuso Walden. Hänen aikanaan tehdaselämä parantui ja jalkapallo muuttui enemmän ammattilaisurheilun suuntaan. Kaupunkia rakennettiin paperiyhtiön ja kaupungin kiinteällä yhteistyöllä.

Waldenin aikana Valkeakoski nousi otsikoihin muun muassa vastaanottamalla lukuisia valtiovieraita. Koulutustaso nousi uusien koulurakennusten myötä. Yksi esimerkki on Tyryn koulu, joka perustettiin Waldenin ja hänen vaimonsa aloitteesta.

Kaupunkioikeudet Valkeakoski sai vuonna 1963. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema 1000-paikkainen Valkeakosken kirkko valmistui vuonna 1969.

Emäpitäjä Sääksmäki liitettiin Valkeakoskeen vuonna 1973. Vuonna 1975 kaupunkiin liitettiin pohjoispuolella sijainnut Painon kylä lähiympäristöineen, joka oli aiemmin kuulunut Pälkäneeseen. Siksi Pälkäne liittyy kiinteästi kaupungin rajojen muutoksiin.

Vuonna 1978 suoritettiin osaliitos Hattulan ja Valkeakosken välillä. Tällöin osa seitsemän vuotta aiemmin Hattulaan liitetyn Tyrvännön kunnan kylistä liitettiin Valkeakoskeen. Näitä kyliä ovat Uskila, Mälkiäinen ja Tykölä.

1980-luvulle tultaessa vuosikymmeniä jatkunut vahva kasvu taittui. Teollisuuden työpaikkojen asteittaisesta vähenemisestä huolimatta Valkeakoski on edelleen eräs Suomen teollistuneimmista kaupungeista. Rajun rakennemuutoksen jatkuessa vielä 2010-luvullakin siihen on yritetty vastata tukemalla monipuolista elinkeinoelämää sekä lisäämällä koulutustarjontaa. Naapurit Hämeenlinna, Kangasala ja Lempäälä kehystävät nykyistä kaupunkia eri suunnista.

Mistä nimi Valkeakoski tulee?

Valkeakosken nimi tulee paikalla sijainneesta Valkeakoskesta. Paikallisessa murteessa ääntämys on myös valkeekoski tai valkiakoski.

Nimen alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Sillä on voitu viitata joko kuohuvaan koskeen tai rannoilla sijainneisiin nuotioihin. Nimistöntutkija Timo Alanen on pitänyt oikeana ensin mainittua selitystä.

Paikalliset käyttävät kaupungista usein lyhyempää nimeä Koski. Samaa nimitystä käyttävät myös lähikunnissa asuvat. 2000-luvun alussa Valkeakoskea markkinoitiin Mansikkapaikkana.