Hirvensalmen historia: savolaiskylä Puulaveden rannalla

Mistä Hirvensalmen asutushistoria alkaa?

Puulaveden rantamaat kuuluvat Savon vanhimpiin asutusseutuihin, ja Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Varhaisin hallinnollinen jälki alueelta on vuodelta 1442, jolloin piispa Maunu Tavast perusti piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo sijaitsi puolestaan nykyisen Lampuunlahden kohdalla.

Kunta sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Mikkelin länsipuolella, ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on hyvin suosittu kesänviettopaikka, ja joka kesä siellä vietetään Tervaleppä-juhlat. Alueella on vahvoja kytköksiä myös naapuripitäjiin: samaa maakuntaa edustavat esimerkiksi Puumala ja Pieksämäki.

Milloin Hirvensalmesta tuli oma seurakunta?

Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656, ja todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa.

Seurakunta itsenäistyi Mikkelistä vuonna 1851. Seuraavat vuosikymmenet olivat kuitenkin täynnä takaiskuja: seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen, sillä arkisto paloi pappilan tulipaloissa vuosina 1822 ja 1928.

Miten Hirvensalmen kirkon tulipalo 1914 vaikutti pitäjään?

Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914. Tuli oli aikanaan suuri menetys pienelle pitäjälle, mutta kirkko korvattiin nopeasti: nykyinen kirkko valmistui jo vuonna 1915, ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck.

Kirkon ja sen edeltäjän tarina kuvastaa hyvin itäsuomalaista kärvelöitymistä, jota olen törmännyt myös muissa savolaispitäjissä. Kun arkistokin paloi kahdesti, on jäljellä vain kappaleita siitä, mitä kirkonkirjoissa ja pappilan papereissa joskus luki.

Mitä teollisuutta Hirvensalmella on ollut Kissakoskella?

Hirvensalmellä on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla, ja vuosina 1907–1920 Kissakoskella toimi paperitehdas ja puuhiomo, jota jatkettiin vielä vuosina 1922–1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.

Paikkakunnan historiaan kuuluu myös yksi suomalainen presidenttisuku: Mikael Relander (1743–1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi, ja hänen pojanpoikanpoikanpoikansa oli presidentti Lauri Kristian Relander.

Hirvensalmi on myös Suomen ainoa paikkakunta, jonka perinteisessä murteessa yleiskielen -ää-loppuisten verbien yksikön kolmannen persoonan preesensmuodot päättyivät -öö: sanottiin siis esimerkiksi hän jättöö ‘hän jättää’. Naapurissa sijaitsevan Mäntyharjun historia puolestaan ulottuu vuoteen 1595 saakka, jolloin sotilaspappi Jaakko Pietarinpoika perusti sinne seurakunnan, mistä voi lukea lisää Mäntyharjun historian selosteesta.