Kangasalan historia kivikaudesta kaupungiksi

Mistä Kangasalan esihistoria kertoo?

Vanhimmista asuinpaikkalöydöistä on päätelty, että Kangasalan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Varsinkin Huutijärven Sarsasta on löydetty suuri määrä saviastioiden kappaleita, talttoja, kirveitä ja luita. Samasta paikasta on löytynyt jopa kupariesineiden osia.

Pysyvä asutus on lienee syntynyt rautakaudella. Tähän viittaavat Tiihalan kylässä olevat kalmistot, jotka ovat peräisin noin 400-luvulta ajanlaskun alun jälkeen. Löydöt kertovat pitkästä asutuksen jatkumosta samalla seudulla.

Miten Kangasalan suurpitäjä syntyi ja mitä siihen kuului?

Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403. Vanhasta Kangasalan suurpitäjästä muodostuivat myöhemmin Orivesi, Juupajoki, Eräjärvi, Längelmäki, Kuorevesi ja Kuhmalahti. Alue oli siis aikoinaan huomattavasti nykyistä laajempi hallinnollinen kokonaisuus.

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Niitä ovat Liuksialan kartano, Lihasulan kartano, Sorolan kartano, Tavelan kartano ja Vääksyn kartano. Liuksialassa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla. Vääksyn kartanossa on asunut Kaarina Hannuntytär.

Nimi johtuu sanasta kangas merkityksessä kuiva mäntyvaltainen metsämaa. Kokonaisuus kangas ja ala tarkoittaa kankaan alaa. Kirkko ja pitäjän vanhat keskiosat sijoittuvatkin kankaisten harjujen juurelle. Kirkko sijaitsi aluksi Liuksialan kylässä Roineen rannalla, josta nimi levisi koko pitäjän nimeksi. Nykyiselle alueelleen kirkko sijoitettiin vasta 1600-luvulla.

Miten Kangasalan järvien lasku-uomat ovat muuttuneet?

Kangasalan järvien laskuväylät ovat aikojen kuluessa muuttuneet melkoisesti. Vanhimpina aikoina Längelmävesi ja Vesijärvi purkautuivat Roineeseen Sarsanvirtaa myöten. Pälkänevesi laski Längelmäveteen Iharissa olleen salmen kautta.

Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Pälkäneen puolelta tuleva Pälkänevesi puhkaisi uuden laskuväylän, Kostianvirran, Mallasveteen. Sarsanvirta kuivui, veden virtaus Iharissa kääntyi päinvastaiseksi ja syntyi Iharinkoski. Tämän seurauksena Pälkänevesi alkoi tulvia yli äyräidensä, ja myös Längelmäveden pinta nousi.

Tulvavahinkojen vähentämiseksi suoritettiin muun muassa Mallasveden laskuväylän Valkeakosken perkaus 1820-luvulla. Tästä huolimatta Längelmäveden pinta nousi jatkuvasti ja oli lopulta kaksi metriä Roineen pintaa korkeammalla. Lopulta päätettiin puhkaista Längelmäveden ja Roineen välinen kannas sen kapeimmalta kohdalta. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi, ja järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.

Miten Kangasalan kirkon historiaa ja 1900-lukua voidaan kuvata?

Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko ja suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurman asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle.

Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppupuolelle saakka. Vuonna 1983 suljettu punatiilinen urkutehdas toimi vuoteen 2011 hotellina ja on nyt asuinkäytössä. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1951.

Sisällissodan aikana vuonna 1918 Suinulan Markkulan talon pihalla tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta, kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22.–23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.

Kangasalle perustettiin vuonna 1931 Pikonlinnan sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana. Talvi- ja jatkosodan aikana rakennuksessa toimivat 10. sotasairaala ja 55. sotasairaala. Vuonna 1968 se liitettiin osaksi Tampereen keskussairaalaa, jolloin sinne muodostettiin keuhkotauti- ja reumaosastot. Toiminta tässä muodossa päättyi vuonna 2007, kun Tampereelle valmistui uudet tilat. Lähellä Kaivannon kanavaa sijaitsee vuonna 1963 avattu Kaivannon sairaala. Kangasalle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä. Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Valtuusto päätti äänin 33–18, että kaupunki-nimitys otetaan käyttöön 1. tammikuuta 2018.