Kärkölän historia: Tennilästä Järvelään

Mihin seurakuntaan Kärkölä alun perin kuului?

Alkuaan Kärkölän ja Kosken pitäjät kuuluivat Tennilän hallintopitäjään, joka mainitaan ainakin jo 1458. Kärkölässä sijaitsi Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Tennilän kappeli, joka mainitaan autiona 1547. Varhainen kirkollinen yhteys suuntautui siis Hollolaan, ja se näkyy Kärkölän hallinnollisena ja seurakunnallisena lähtökohtana.

Aluksi Hollolan papisto piti kappelissa jumalanpalveluksia. Oma kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 1711. Kärkölä erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 4.11.1867. Samana vuonna perustettiin Kärkölän kunta, joten kirkollinen ja kunnallinen itsenäistyminen osuivat samaan vuoteen.

Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Mäntsälä ja Orimattila. Hausjärvi ja Mäntsälä mainitsevat saman naapuruston, jonka varassa Kärkölän paikallinen asema hahmottuu. Kunta sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, ja sen kuntakeskus on Järvelä.

Milloin Kärkölän kirkot rakennettiin ja purettiin?

Tiedot Kärkölän ensimmäisestä kirkosta ovat puutteellisia, koska Hollolan pappilan tulipalossa tuhoutui Kärkölää koskevia tietoja. Kärkölän toinen kirkko valmistui vuonna 1754 ja purettiin vuonna 1901. Kirkon hirsistä rakennettiin Järvelän ensimmäinen kansakoulu eli sininen koulu. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1889.

Kärkölä on ollut tunnettu myös nimellä Kärkkylä, jonka näkee useissa Ruotsin Imperiumin ajan kartoissa. Nimen muutoksen tarkkaa aikaa on vaikea tulkita, mutta suurimmassa osassa 1800-luvun kartoissa käytetään jo Kärkölä-nimeä. Kartoissa näkyvä nimiasu kertoo paikan nimen vakiintumisesta ilman, että muutokselle voidaan osoittaa täsmällistä hetkeä.

Kirkonkylän ja Järvelän suhde alkoi muotoutua jo kouluhankkeen kautta, kun puretun kirkon hirret siirtyivät Järvelän ensimmäisen kansakoulun rakennusaineiksi. Myöhempi hallinnollinen siirto teki Järvelästä kunnan keskuksen.

Miksi Kärkölän kunnan keskukseksi tuli Järvelä?

Järvelä korvasi Kärkölän Kirkonkylän Kärkölän hallinnollisena keskuksena 12. helmikuuta 1974. Muutos johtui Järvelän rautatieasemasta, joka toi mukanaan paremman liikenneyhteyden ja kasvun mahdollisuudet. Tämän siirron takia Kärkölän kirkonkylä menetti asemansa kunnan keskuksena, ja sen kehitys laantui huomattavasti.

Nykyään Kärkölän kirkonkylä toimii pääasiassa asuinalueena, ja monet palvelut ovat siirtyneet Järvelään. Vanhoja palveluita, joita lakkautettiin kirkonkylältä, ovat muun muassa Kärkölän osuuskauppa ja -kassa, postitoimisto, kunnanvaltuusto ja Kirkonkylän koulu, joka myytiin yksityiskäyttöön vuonna 2015. Erilliseksi taajamaksi Kärkölän kirkonkylää ei enää luokitella, vaan se on kasvanut Järvelän kanssa yhteen.

Rautatieaseman merkitys liittyy samaan liikenteen aihepiiriin kuin Riihimäen historia, jossa rautatie on paikallisen kehityksen taustalla. Kärkölässä liikenneyhteys ja kasvun mahdollisuudet siirsivät painopisteen Kirkonkylästä Järvelään.

Miten Kärkölän pohjavesi saastui kloorifenoleilla?

Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen, kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita. Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi, ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.

Kärkölä on Suomen kunta Päijät-Hämeen maakunnassa, ja sen kuntakeskus on Järvelä. Saman maakunnan paikkakuntien tarinoita löytyy myös sivuilta Asikkalan historia ja Lahden historia. Kärkölän oma historia jäsentyy Tennilän hallintopitäjästä, Hollolan seurakuntayhteydestä, vuoden 1867 itsenäistymisestä ja vuoden 1974 hallinnollisesta siirrosta.