Kaskisten historia: satamasta kaupungiksi

Miksi Kaskisten tapulikaupunkia alettiin suunnitella?

Kaupungin perustaminen liittyi Pohjanlahden kauppapakon murtumiseen. Vuonna 1738 Pohjanmaan maaherra kreivi Frölich teki perustellun esityksen siitä, että Pohjanmaalle muodostettaisiin tapulikaupunki Kaskisiin. Kaskisissa oli hyvä ja paikallisesti merkittävä satama, ja sen sijainti oli pohjoisiin kaupunkeihin nähden sopiva. Hanke raukesi, mutta kreivi Frölich palasi asiaan vuonna 1743. Tuolloin hän esitti, että Kaskisista tehtäisiin Pohjanmaan tapulikaupunki, sillä muutoin maakunnan luonnonvarat jäisivät käyttämättä.

Pohjalaiset edusmiehet kannattivat hanketta, ja vaasalaiset porvarit olivat valmiita muuttamaan Kaskisiin. Frölichin esitykseen ei silti tälläkään kertaa suostuttu. Vuosien 1746–47 valtiopäivillä Vaasan varapormestari Henrik Pipping puhui Kaskisten puolesta, sillä hänen mukaansa kaupunki täytti hyvin tapulikaupungin vaatimukset. Valtiopäivät kuitenkin hajaantuivat ennen päätöstä. Vaasan vaiheita voi seurata myös Vaasan historiasta, sillä kaupungin porvarit ja virkamiehet esiintyvät näissä suunnitelmissa toistuvasti.

Vuonna 1765 Pohjanlahden kauppapakko viimein purettiin, ja samassa yhteydessä muun muassa Vaasa ja Kokkola saivat aktiivisen tapulioikeuden. Anders Chydeniuksen näkemyksen mukaan Kaskinen oli nyt Pohjanmaan kannalta jopa huonompi tapulikaupunki kuin Tukholma. Kysymys kaupungin asemasta ei siis ratkennut yhdellä esityksellä, vaan Kaskisiin kohdistuneet toiveet, vastustus ja kauppapoliittiset muutokset kietoutuivat pitkään toisiinsa.

Kuka ja milloin perusti Kaskisten kaupungin?

Kaskisten kaupungin perusti Ruotsin kuningas Kustaa III vuonna 1785. Se on toiseksi nuorin ruotsinkielisen Pohjanmaan kaupungeista ja viimeinen Ruotsin vallan aikana Suomeen perustettu kaupunki. Perustamista ajoivat ennen kaikkea vaasalainen kauppias Johan Bladh sekä hänen poikansa Peter Johan Bladh. Johan Bladh muutti Vaasasta Benvikin maatilalle Kaskisista pohjoiseen ja työskenteli ahkerasti kaupungin eteen.

Kaskisissa oli tuolloin hyvä satama, hyvin suojatulla syvällä väylällä, ja sieltä oli hyvä pääsy avomerelle. Bladh perusti satamaan tullin ja lastauslaiturin. Kaupungin perustamisilmoitus allekirjoitettiin kaksi vuotta Bladhin kuoleman jälkeen, vuonna 1785. Satama oli siis perusteluna jo varhaisissa tapulikaupunkisuunnitelmissa, ja se oli keskeinen myös silloin, kun kaupunki viimein perustettiin.

Tapulioikeudet Kaskinen sai vuonna 1792, ja Kaskisille osoitettiin maa-alue, Herrmansin kruunutila, jolle laadittiin asemakaava. Ruutukaava heijasti tapulikaupungin asemaa ranta- ja puistokatuineen sekä toreineen. Kaskinen sai oman papin vuonna 1797, ja kirkkosali sijaitsi aikaisemmin raatihuoneena käytetyn rakennuksen yläkerrassa. Kaupungin synty näkyi näin sekä kaupallisina oikeuksina, kaavana että hallinnon ja kirkollisen elämän järjestelyinä.

Miten Kaskisten laivakaupunki kehittyi?

Johanin poika Petter Johan Bladh kehitti kaupungin yritysyhteisöä. Benvikin maatilasta kehittyi mallitila uusien ideoiden kokeilemiselle. Bladh rakensi omaa kauppalaivastoaan, joka purjehti moniin ulkomaisiin satamiin. Kauppalaivastot tuhoutuivat Napoleonin sotien aikana, ja Bladhien vauraus mureni Suomen sodan aikana. Benvikin maatila hävitettiin osittain, ja Bladh vangittiin.

Uuden tapulikaupungin nousu oli hidasta ennen kaikkea huonojen liikenneyhteyksien vuoksi. Silta mantereelle valmistui vuonna 1828. Merenkulkukaupunkina Kaskinen jäi Kristiinankaupungin ja Vaasan tasosta. 1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. Satama, väylä ja avomeriyhteys eivät yksin riittäneet nostamaan kaupunkia samalle tasolle kuin lähikaupungit, kun yhteydet sisämaahan olivat aluksi heikot.

Kaupungista oli 1980-luvulla KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. Virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti vuonna 2008 säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella. Lauttayhteys lopetettiin alkuvuodesta 2009. Meriyhteydet kuuluivat siis Kaskisten tarinaan vielä myöhemminkin, vaikka varhaisen tapulikaupungin toiveet olivat jo kauan sitten muuttuneet osaksi kaupungin historiaa.

Mistä Kaskisten nimi tulee ja mitä kuntaliitoskeskusteluja on käyty?

Kaupunki perustettiin vuonna 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen, Casköö, Kaskisöö sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki. Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa ”ö”, joka tarkoittaa saarta.

Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta Kauniaisten jälkeen. Kaskinen on asukasluvun perusteella myös Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Kaskisissa ja Närpiössä äänestettiin vuonna 2019 kuntaliitoksesta. Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen äänin 9–8. Asiasta järjestettiin Kaskisissa neuvoa-antava kansanäänestys syyskuussa 2019. Kuntaliitosta vastusti 55,4 prosenttia ja kannatti 41,5 prosenttia. 2,4 prosenttia ei ottanut kantaa. Kuusi ääntä hylättiin, ja äänestysprosentti oli 75,6 prosenttia.

Helmikuussa 2026 Kaskisten kaupunginvaltuusto hylkäsi kuntaliitostunnustelut sekä Närpiön että Kristiinankaupungin kanssa äänin 9–8. Maaliskuussa 2026 kaupunginjohtaja Markku Lumion ehdotus kuntaliitosneuvotteluista Kristiinankaupungin, Karijoen, Teuvan ja Närpiön kanssa hyväksyttiin kaupunginhallituksen toimesta yksimielisesti. Lumio perusteli ehdotustaan sillä, että Kaskisten taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina. Kaskisten kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen äänin 11–6 13. huhtikuuta 2026.