Lappajärven historia: meteoriittijärvi ja savolaisasutus

Miten Lappajärvi on syntynyt?

Lappajärvi sai alkunsa meteoriitin osuessa nykyisen järven kohtaan. Järveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina, mutta dosentti Martti Lehtinen todisti vuonna 1976 väitöskirjallaan, että kyseessä on meteoriitin törmäyskraatteri.

Arviolta 1,5 kilometrin läpimittainen kappale iskeytyi maahan suurella nopeudella ja synnytti 22–23 kilometrin kokoisen kraatterin. Törmäyksestä kertovat paineen ja kuumuuden vaikutuksesta sulaneet kivet. Lappajärveltä on löydetty impaktilasia, sueviittia, coesiittia ja breksiaa. Kärnäiitti on sulaneen ja rikkoutuneen kiven jähmettynyt seos.

Liitukaudella syntyneeksi arvioitua kraatteria on kartoitettu muun muassa painovoimamittauksella. Koska järvi on niin vanha, kraatterin muoto ei ole Maan päällä yhtä selvä kuin esimerkiksi Saksan Nördlinger Riesin.

Milloin Lappajärvelle tuli pysyvä asutus?

Ihminen saapui Lappajärven seudulle jo kivikaudella. Kivikautisia löytöjä on tehty muun muassa Nykälänniemeltä, Kärnänsaaresta, Koskelasta, Kuoppalasta, Keskisestä ja Mäkelästä. Tärkein myöhäisemmistä löydöistä on kirkonkylästä tavattu viikinkiajan solki.

Keskiajalla kalaisa järvi houkutteli alueelle pääasiassa satakuntalaisia ja kyröläisiä eränkävijöitä. Pysyvästi alue asutettiin 1530-luvulla, jolloin seudulle asettui ruotsalaisia ja savolaisia. Alueesta käytettiin tuolloin nimeä Savonkylä, ja 1500-luvun loppupuolella saapui lisää savolaisia. Kunnan naapureita ovat Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lapua, Veteli ja Vimpeli – lisää seudun vaiheista kertovat Alajärven historia ja Evijärven historia.

Lappajärvi kuului aluksi Pietarsaaren seurakuntaan. Vuonna 1637 siitä muodostettiin kappeli, ja itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1812. Seurakuntaan kuuluivat kappeleina Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Soini, Vimpeli ja Lehtimäki, jotka itsenäistyivät 1800-luvun loppupuolella.

Millaista elämää Lappajärvellä oli kirkon ja kaskitalouden aikakaudella?

Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1637, ja se väistyi nykyisen kirkon tieltä 1765. Huomattavampiin kirkkoherroihin kuului Lapin tutkijana tunnettu Jakob Fellman, joka kehitti seudun maataloutta ja löysi muun muassa Vimpelin kalkkikivikaivokset.

Elinkeinoista kaskitaloudella ja kalastuksella oli merkittävä asema. Maanviljelys alkoi kehittyä 1700-luvun lopulta, jolloin asukasluku alkoi nopeasti kasvaa. Seutu kuului myös Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiin tervanpolttoalueisiin.

Miten Lappajärven kunnallishallinto ja 1900-luku kehittyivät?

Kunnallishallinto alkoi 5. syyskuuta 1865. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin Kauhajärven kylään 1872, Tarvolan koulu 1886 ja kirkonkylän koulu alkoi 1888. Sairaala valmistui 1919 kolme vuotta myöhässä, sillä henkilökunnan etsimiseen kului aikaa.

1920- ja 1930-luvuilla kunta ajoi tuloksettomasti Keski-Suomen poikkirataa luvaten kaksi miljoonaa markkaa rakentamiskuluihin. Vuonna 1938 Kauhajärven kylä liitettiin Lapuaan, jolloin väkiluku väheni 890 henkeä – Lapuan historia ja Kauhavan historia kietoutuvat siten Lappajärven vaiheisiin. Asukasluku oli suurimmillaan 1940-luvulla, noin 6700. Talvi- ja jatkosodassa kaatui 107 lappajärveläistä ja Lapin sodassa kaksi. Sotien jälkeen siirtoväkeä asutettiin vähän alle 200 henkeä.

Väestö alkoi vähentyä 1950-luvulla, ja pelkästään 1960–1975 asukasluku väheni 1 100 asukkaalla. Mieskotiteollisuuskoulu aloitti 1951, ammattikoulu 1965 ja lukio 1962. Kunnantalo tuhoutui tulipalossa 1965, ja uusi kunnanvirasto valmistui 1968. Kesällä 1985 järjestettiin ensimmäiset Lappajärven musiikkipäivät, ja 1989 valmistui kylpylä Kivitippu, joka siirtyi kunnan osittaiseen omistukseen 2017. Vuoteen 2011 mennessä asukkaita oli 3 432.