Alajärven historia: asutuksesta kaupungiksi

Mistä Alajärven varhaiset asuinpaikat ja eräreitit kertovat?

Alajärven seudun asutus on hyvin vanhaa. Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty erityisesti Kurejoen-Koskenvarren alueelta. Soukanpuron varrelta on tavattu tuluskivi, ja reikäkiviä on löytynyt muun muassa Verijärven rannalta. Lisäksi on tehty hajanaisia kourutalttalöytöjä.

Varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat jokisuissa meren rannalla, vaikkakin ne nykyisin ovat maankohoamisen vaikutuksesta kaukana sisämaassa. Asukkaiden elinkeinona olivat pääasiassa kalastus ja metsästys, mistä kertoo myös seudulta löytynyt koristeltu pallonuija. Pronssi- ja rautakauden aikaisia löytöjä ovat pronssinen tikari ja rautaiset nuolenkärjet, jotka ovat löytyneet Lehtimäen kylän alueelta.

Keskiajalla Alajärven seudulle saapui erämiehiä Satakunnasta ja Hämeestä. Alueen kautta kulki myös suosittu pirkkalaisten eräreitti Näsijärven ja Ähtärinreitin kautta Ähtävänjokea pitkin aina Pohjanlahden rannalle saakka. Ähtärin suunta avaa luontevan yhteyden myös Ähtärin historiaan, sillä reitti kulki Ähtärinreitin kautta.

Vähitellen myös Pohjanmaan rannikolle asettuneet ruotsalaiset alkoivat siirtyä Ähtävänjoen laaksoa pitkin Lappajärven ympäristöön. Alajärvellä ruotsalaisväestö raivasi asuinsijansa järvien rannoille ja jokien varsille, pääasiassa Alajärven ja Kurejoen rannoille. Lappajärven ympäristö liittää tämän vaiheen Lappajärven historiaan.

Uuden ajan alussa alkoi uusi vaihe Alajärven kuten koko järviseudun asutuksessa. Savolaisten uudisasukkaiden virta ohjautui alueelle vuodesta 1560. Kirkollisesti Alajärven seutu kuului aluksi hyvin laajaan Pietarsaaren seurakuntaan. Emäseurakunnan yläosasta muodostettiin 1637 Lappajärven kappeliseurakunta, johon myös Alajärvi kuului.

Miten Alajärvestä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta?

Vuonna 1751 Alajärvestä tuli kappeliseurakunta ja 1859 itsenäinen kirkkoherrakunta. Alajärven kappeleiksi muodostetut Soini ja Lehtimäki erotettiin itsenäisiksi seurakunniksi 1895 ja 1904. Alajärven seurakunnan ensimmäisen kirkon rakensi Antti Hakola puusta 1749. Kirkosta on jäljellä vielä nykyisinkin käytössä oleva tapulimainen kellotorni.

Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 1836–1842 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi kaustislainen Jaakko Kuorikoski. Lehtimäen kirkon rakensi tunnettu kirkonrakentaja Jakob Rijf vuosina 1791–1800. Carl Ludvig Engelin piirtämä Alajärven kirkko ja Alvar Aallon suunnittelemat kirkonkylän julkiset rakennukset on yhdessä luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Kaskeaminen jatkui Alajärvellä pitkään. Vaikka seutu runsaine soineen oli otollista suoviljelyaluetta, uusi viljelytekniikka otettiin varsin hitaasti käyttöön. Suomaiden raivaus vauhdittui 1700-luvun lopulla, jolloin myös väkiluku alkoi kasvaa. Vuosisadan puolivälissä asukkaita oli 310, mutta 1805 jo yli 1 600.

Miten tervanpoltto, koulut ja tiet vaikuttivat Alajärven kehitykseen?

Tärkeä syy väkiluvun kasvuun oli tervanpolton mukanaan tuoma taloudellinen nousukausi. Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721 tervanpoltto keskittyi muutamia pieniä Etelä-Suomen saarekkeita lukuun ottamatta Pohjanmaalle. Kun Lapuan– ja Kyröjoen alueella tervanpoltto vähitellen laantui, Ähtävänjoen seudulla kävi päinvastoin. Lapuan suunta tulee esiin myös Lapuan historiassa, kun tervanpolton painopisteen muutosta kuvataan.

Tervanpoltto oli tärkeä tekijä monen kylän syntyyn 1800-luvulla. Myös maatalous edistyi, muun muassa lukuisia järviä laskettiin uuden peltomaan saamiseksi. Maatalous kehittyi edelleen 1900-luvulla, ja tilojen määrä kasvoi vuosina 1900–1950 kuudestasadasta tuhanteen.

Taloudellinen kasvu näkyi myös henkisenä kehityksenä. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin tosin vasta 1883, mutta vuonna 1939 kouluja oli jo kahdeksantoista. Maanviljelyn kehittämiseksi Kurejoelle perustettiin 1926 maamieskoulu. Myös 1896 perustettu Alajärven nuorisoseura kasvoi merkittäväksi vaikuttajaksi.

Pietarsaaren vaikutus tuntui Alajärvellä pitkään, mutta maantiestön rungon valmistumisen myötä Vaasan läänin pääkaupungin Vaasan merkitys kasvoi. Alajärven halki kulki muun muassa vuonna 1780 valmistunut Vaasa-Kuopio-postitie. 1900-luvulla uudeksi keskukseksi nousi Seinäjoki, jonka etuna oli lyhyen etäisyyden lisäksi suomen kieli.

Miten Alajärven asukasluku kasvoi ja milloin se sai kaupungin oikeudet?

Pohjois-Amerikka veti puoleensa myös alajärveläisiä. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa valtameren taakse matkusti Alajärveltä noin 3 500 henkeä. Siirtolaisuudesta huolimatta kunnan asukasluku oli vuonna 1920 jo 8 351.

Alajärvi on menettänyt alueitaan kolmessa alueliitoksessa. Vuonna 1870 Kauhajärven kylä liitettiin Lappajärveen, joka taas myöhemmin liitettiin Lapuaan, 1927 Koskelan kylä Vimpeliin ja 1949 Hokkala ja Vehkaperä Kyyjärveen. Alajärven asukasluku oli 1950-luvulla lähes kymmenentuhatta, mutta seuraavan viidentoista vuoden aikana väestö väheni yli 1 500 hengellä.

Alajärvi koki 1970-luvulla voimakkaan elinkeinorakenteen murroksen. Maa- ja metsätalous, joka vielä 1970 työllisti lähes puolet ammatissa toimivasta väestöstä, menetti asemansa pääelinkeinona palvelualoille. Tämän jälkeen asukasluku alkoi jälleen kasvaa ja 1985 asukkaita oli 9 141. Kaupungin oikeudet Alajärvi sai vuoden 1986 alussa.

Alajärven naapurikuntiin kuuluvat Alavus, Kuortane, Kyyjärvi, Lappajärvi, Lapua, Perho, Soini, Vimpeli ja Ähtäri. Naapuruus antaa aiheen katsoa myös Kuortaneen historiaa ja Alavuden historiaa, kun Alajärven asemaa Järviseudun seutukunnassa hahmotellaan. Alajärvi on osa Järviseudun seutukuntaa, ja se on Järviseudun ainoa kaupunki. Kaupungin suurin järvi on Ähtävänjoen vesistöön kuuluva Alajärvi, jonka rannalla kaupungin keskustaajama sijaitsee.

Akateemikko, arkkitehti Alvar Aalto vietti kesiään Alajärvellä 1920–1940-luvulla. Alajärveltä löytyy Aallon tuotantoa arkkitehtiylioppilaan ensimmäisestä julkisen rakennuksen suunnittelutyöstä nuorisoseurantalo (1918) nuoren arkkitehdin 1920-luvulla ideoimien puurakennusten ja maailmankuulun maestron ”valkoisen kauden” töiden; kunnanvirastot vuodelta 1967 kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen; kaupunginkirjasto, joka rakennettiin vuonna 1991. Alajärven Aalto-keskustaa täydentää Aino Aallon 1924 suunnittelema kesäasunto Villa Flora.

Toinen tunnettu vaikuttaja Alajärvellä oli taidemaalari Eero Nelimarkka, joka oli myös kotoisin Alajärveltä. Pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaaja Nelimarkka rakensi jo 1930-luvun alussa ateljeehuvilan Kivikkoon, ja vuonna 1964 avattiin Nelimarkka-museo Alajärven länsipuolella, paikalle, jossa taiteilijan isoisä oli syntynyt. Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen 2009.