Kauhavan historia: puukkopitäjästä Ilmasotakoulun kaupungiksi

Miten Kauhavan asutus sai alkunsa?

Kauhavalle saapui pysyvää asutusta 1500-luvulla. Uudisasukkaat tulivat pääasiassa Kyrön seudulta, josta kertoo myös linkki Isokyrön historiaan. Kauhavan vanhimpia taloja olivat Kamppinen, Somppi ja Pelkonen.

Asutus laajeni nopeasti: vuonna 1570 taloja oli 17 ja vuonna 1600 jo 28. Aluetta kutsuttiin alun perin Kauhajoeksi ja Sydänmaaksi, ja se kuului vuodesta 1608 lähtien Lapuaan. Kauhavan kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1643, ja samana vuonna valmistui pitäjän ensimmäinen kirkko. Sitä ennen kirkkorakennuksena oli palvellut vaatimaton kirkkotupa.

Alueen nimi juontaa juurensa sanasta kauha ja vanhasta vesi- tai asuinpaikkaa merkitsevästä -va-johtimesta. Nimi viittasi alun perin järven kauhamaiseen muotoon, ja järvestä lähtevä joki sai nimen Kauhava. Kylä nimettiin sitten joen mukaan. Nimi vakiintui muotoon Kauhawa vuonna 1643.

Miten tervakauppa ja häjyt vaikuttivat Kauhavaan?

1700-luvulla Kauhavan asukasluku alkoi kasvaa nopeasti, ja alue vaurastui tervakaupan ansiosta. Toinen kirkko rakennettiin vuonna 1756 Antti Hakolan toimesta. Vuonna 1805 asukkaita oli jo 3051.

1800-luvulla Kauhava oli tunnettu puukkojunkkareistaan eli häjyistä. 1860-luvun lopulla “Kauhavan rumaksi vallesmanniksi” kutsuttu Adolf Hägglund onnistui kukistamaan häjyjen johtomiehet. Vuosina 1867–1869 heitä vastaan käytiin käräjiä Pollarin talossa.

Häjyjen kukistumiseen vaikutti muun muassa siirtolaisuus, herännäisyys ja nuorisoseuraliike, jotka kanavoivat pohjalaisten nuorten miesten toimintatarmon hedelmällisempiin harrastuksiin. Suomen ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksena 1881 Kauhavan Hahtomaan kylässä, ja myöhemmin Kauhavalle perustettiin vielä seitsemän nuorisoseuraa. Itsenäinen kirkkoherrakunta Kauhavasta tuli 1859 ja kunta 1867.

Miten rautatie ja puukontekijät kehittivät Kauhavaa?

1880-luvulla Kauhavalle rakennettiin rautatie, joka oli huomattava edistysaskel elinkeinoelämälle. Puukontekijät ja kutojat toivat tuotteitaan rautatieasemalle myytäväksi, ja tämä kaupankäynti loi perustan puukko- ja kutomoteollisuudelle.

Vuosisadan lopulla Kauhavalta lähti siirtolaiseksi lähes 4000 henkeä, mutta vuonna 1920 pitäjässä asui silti noin 7800 asukasta. Kauhavan toinen kirkko paloi joulupäivänä 1921, ja nykyinen kirkko valmistui vuonna 1925 Josef Stenbäckin piirustusten mukaisesti.

Miten Ilmasotakoulu ja kuntaliitos muuttivat Kauhavaa?

Vuonna 1929 puolustusvoimien Ilmasotakoulu muutti Santahaminasta Kauhavalle. Koulu toi väriä paikkakunnan elämään sekä kaupunkiin työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia. Syksyllä 1968 Kauhavalla paljastettiin 51 lento-onnettomuuksissa surmansa saaneen lentäjän muistomerkki. Lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014.

Kauhavasta tuli kaupunki 1986. Vuonna 2009 vanha kaupunki yhdistyi Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kanssa uudeksi Kauhavaksi taloudellisista syistä. Asukkaiden identiteetissä vanhat kuntarajat näkyvät liitoksen jälkeenkin pitkään. Kauhava kuuluu nykyään Seinäjoen seutukuntaan, ja samassa maakunnassa sijaitsee myös Kauhajoki, jonka nimi muistuttaa Kauhavan vanhaa nimeä Kauhajoki.