Uusikaarlepyyn historia: kaupunki Lapuanjoen suulla

Miten Uusikaarlepyyn seutu asutettiin esihistoriallisella ajalla?

Lapuanjoen suun seutu näyttää muinaislöytöjen perusteella tulleen asutetuksi myöhemmin kuin Kyrönjoen ja Ähtävänjoen seudut. Esihistoriallisella ajalla jokeen rakennettiin varmasti sulkuja kalojen pyydystämiseksi, ja Perämereltä harjoitettiin hylkeenpyyntiä. Kiinteä asutus Lapuanjoen varteen syntyi keskiajalla. Vuonna 1550 nykyisen kaupungin paikalla sijainneessa Lepon kylässä oli 33 taloa.

Kun Ruotsin kuningas Kaarle IX palasi kotiin Puolan sodasta Pohjanmaan kautta, hän suunnitteli muun muassa vanhojen emäpitäjien jakamista. Yhtenä tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Vöyrin eräistä osista vuonna 1607. Nämä naapurit ovat Uudenkaarlepyyn naapurikuntia myös myöhemmin: Pietarsaaren historia ja Vöyrin historia liittyvät samaan alueelliseen jakoon. Uudenkaarlepyyn naapurikuntiin kuuluu lisäksi Kauhava.

Uusi kuningas Kustaa II Aadolf kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylään. Hän määräsi kylään perustettavaksi kaupungin vuonna 1617. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620. Ensimmäisen, vuoden 1636 henkikirjan mukaan Uudessakaarlepyyssä oli 44 taloutta.

Miten kreivikunta ja kaupan vapaus vaikuttivat Uuteenkaarlepyyhyn?

Vuonna 1651 Uudestakaarlepyystä tuli Kaarleporin kreivikunnan keskus. Seuraavana vuonna aivan naapuriin perustettiin Pietarsaaren kaupunki. Kreivi Klaus Tottin kuoltua Kaarleporin kreivikunta palautui kruunulle vuonna 1674.

Kaupungille vaikeita aikoja merkitsivät vuosien 1696–1697 nälänhätä ja seuraavan vuosisadan alun isoviha. Isovihan aikana miltei koko kaupungin väestö pakeni Ruotsiin, ja venäläiset ryöstivät kaupungin. Vanhentunut kauppalainsäädäntö haittasi seudun kaupankäyntiä, kunnes Uusikaarlepyy sai vuonna 1795 tapulikaupunkioikeudet eli täydellisen vapauden kuljettaa tavaransa mihin tahansa kotimaassa tai ulkomailla.

Syyskuussa 1808 paikkakunnalla käytiin Suomen sotaan liittynyt Juuttaan taistelu. Tästä taistelusta kertoo Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat.

Miten terva, satama ja rautatie vaikuttivat Uudenkaarlepyyn kehitykseen?

Uudenkaarlepyyn seudun tärkein vientituote oli terva. Sitä vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5 000 tynnyriä eli kolmannes Kokkolasta viedystä määrästä. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista. Vuonna 1782 tervan vientimäärä oli kohonnut liki 20 000 tynnyriin.

Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyystä vielä yli 13 000 tynnyriä, mutta pian tämän jälkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin Oulun radan Kovjoen asemalta kapearaiteinen rautatie Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916, ja kiskot myytiin Venäjälle.

Uusikaarlepyy sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Lapuanjoen suussa. Uudenkaarlepyyn aluetta kuvaavat mereen työntyvät niemet, saaristo mäntymetsineen ja hiekkarantoineen. Uudenkaarlepyyn halki kulkevat Pohjanmaan rata sekä valtatie 8.

Miten tulipalo ja koulut vaikuttivat Uudenkaarlepyyn kunnan kasvuun?

Suurin osa Uudenkaarlepyyn kaupungista tuhoutui vuonna 1858 sattuneessa tulipalossa. Tämän jälkeen suunniteltiin kaupungin siirtämistä Oravaisten Karvatiin hyvän sataman viereen, mutta hanke jäi toteuttamatta. Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati uuden asemakaavan, jota täydennettiin vuonna 1910.

Pohjanmaan ensimmäinen koulu, Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu, perustettiin vuonna 1641, mutta se siirrettiin Vaasaan vuonna 1684. Suomen toinen ruotsinkielinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1873, ja se lakkautettiin vuonna 1973. Vuonna 1919 aloitti toimintansa kaupungin oppikoulu ja vuonna 1920 Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen kristillinen kansankorkeakoulu. Oman kirjaston Uusikaarlepyy sai vuonna 1814, ja siitä tuli yleinen kansankirjasto vuonna 1865. Kaupungin oma lehti Österbottniska Posten aloitti ilmestymisensä Anders Svedbergin toimittamana vuonna 1884.

Uusikaarlepyy pysyi vuosisatojen ajan pikkukaupunkina, ja vielä 350-vuotisjuhlavuonnaan 1970 se oli Suomen pienin kaupunki. Vuonna 1974 kaupungissa oli 1 569 asukasta, ja sen maapinta-ala oli 21,3 neliökilometriä. Vuonna 1975 kaupunkiin liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta sekä Munsalan ja Jepuan kunnat, jolloin sen pinta-ala kasvoi yli 30-kertaiseksi ja asukaslukukin lähes viisinkertaiseksi.

Uudenkaarlepyyn kaupunki ja maalaiskunta muodostivat koko historiansa ajan yhteisen seurakunnan. Uudenkaarlepyyn ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607. Se purettiin vuonna 1708, jolloin valmistui asessori Elias Brennerin suunnittelema nykyinen kirkko. Kirkon vieressä on vuonna 1702 valmistunut kellotapuli.