Linnasenmäki – Jämsänjoen varren muinaislinna Jämsässä

Missä Linnasenmäen muinaislinna sijaitsee?

Linnasenmäki eli Linnasenvuori nousee Jämsänjoen itärannalla, Jämsänkosken keskustasta etelään, paperitehtaan vastapäätä. Muinaislinna on sijainnut jyrkkärinteisellä kalliolla, joka on nykyään noin 40 metriä kosken yläpuolella. Luonnon itsessään tarjoama suoja teki paikasta otollisen linnavuoreksi, kuten monessa muussakin Jämsän seudun muinaisjäännöksessä.

Vuoren laella voidaan vielä nähdä matalan kehävallin jäännöksiä noin 125 metrin pituisella matkalla. Jäännökset koostuvat keskikokoisista kivistä, lohkareista ja maakivistä. Vallin kaakkoiskulmauksessa on havaittavissa porttiaukko, josta kulkijat ovat aikoinaan päässeet linnan sisäpuolelle.

Muinaislinnan luoteispuolella on nähtävissä noin kuuden metrin pituinen vallinpätkä. Pohjoisreunan vallin rakenteesta ei sen sijaan ole tietoja, joten koko kehävallin laajuutta ei tunneta varmuudella.

Miten Linnasenmäen muinaislinnaa on tutkittu?

Muinaislinnaa ovat tutkineet Jouko Voionmaa vuonna 1950, A.-L. Hirviluoto vuonna 1962, Kerttu Itkonen vuosina 1963–1965 sekä Pekka Honkanen vuonna 1981. Kaivaustutkimuksia on tehty linnavuoren laella ja rinteillä yhteensä noin 1 300 neliömetrin alueella ja laella noin 450 neliömetrin alueella. Tämä vastaa noin viittä prosenttia laen kokonaispinta-alasta.

Voionmaan kaivauksissa laelta ei saatu löytöjä. Vallien perustusten alla oli kuitenkin havaittavissa palanutta maata ja hiiltä, mikä kertoo rakentamiseen liittyvästä toiminnasta.

Hirviluodon ja Itkosen kaivaukset linnavuoren lounais- ja länsirinteillä tehtiin selvittämään, sijaitsiko paikalla mahdollisesti kalmisto. Viitteitä kalmistosta ei kaivauksissa kuitenkaan havaittu. Linnavuoren rinteellä on kiviröykkiö ja latomuksia, joita Kerttu Itkonen tutki vuonna 1964 ja joista osaa hän piti jonkinlaisen porttirakennelman ja esivallin jäänteinä.

Mitä Linnasenmäeltä on löydetty ja miten löydöt on ajoitettu?

Muinaislinnalta löytynyt niukka kvartsiaineisto on ollut vaikea ajoittaa. Mahdollisesti paikalla on ollut myös kivikautista asutusta, johon viittaa linnavuoren pohjoisrinteeltä löytynyt kivikirves. Kivikirves on tuttu löytö kivikauden Suomesta, ja sen olemassaolo täällä kertoo paikan käytöstä jo varhain.

Linnasenmäki muistuttaa monia muita Suomen linnavuoria, joita on tutkittu samoilla menetelmillä. Vertailukohdiksi sopivat esimerkiksi Rikalan Linnanmäki, Harolan linnaluoto ja Tontereenmäki, joissa vallit ja sijainti korkealla kalliolla ovat yhteisiä piirteitä. Samanlaisia kalliohuippuja ja vallimaisia kivistykkeitä löytyy myös Turun Räntämäestä, mistä kertoo Prusin linnasmäki – muinaislinna Turun Räntämäessä.