Parikkalan historia Simpelejärven ympärillä
Lyhyesti
Parikkala on Etelä-Karjalan kunta Simpelejärven ympärillä runsasjärvisessä mäki- ja harjuseudussa. Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla, ja alueen kehitystä muovasivat monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta Pariisin rauhaan. Nykyinen laajempi Parikkala muodostettiin vuonna 2005 yhdistämällä Parikkala, Saari ja Uukuniemi.
- Etelä-Karjala
- Vanha Suomi
- Joukio
Mistä Parikkalan seudun varhaisasutus kertoo?
Parikkala sijaitsee Simpelejärven ympärillä. Seutu on Salpausselkien välistä runsasjärvistä mäki- ja harjuselännettä.
Parikkalasta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka ja jokunen esine sekä pronssikautisia esineitä. Löydöt kertovat varhaisesta liikkumisesta alueella.
Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla. Alueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta Pariisin rauhaan vuonna 1947.
Miten Parikkalan alue päätyi Novgorodilta Ruotsille?
Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Parikkalan alue tuli kuulumaan Novgorodiin. Hallinnollisesti alue kuului Kurkijoen pogostaan.
Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 mainitaan Parikkalan alueelta Joukion, Tyrjän ja Koitsanlahden kylät. Maininnat osoittavat asutuksen olemassaolon jo tuolloin.
Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Käkisalmen lääniin kuulunut alue siirtyi Venäjältä Ruotsille. Rajan siirtyminen muutti myös seurakunnallisia oloja.
Miten Joukion seurakunta syntyi ja mitä Uudenkaupungin rauha muutti?
Stolbovan rauhansopimuksen jälkeen Kurkijoen ortodoksisen seurakunnan Sammatlammin ja Tyrjän kappeleista tuli Joukion evankelis-luterilainen seurakunta. Ensimmäinen luterilainen kirkko paikkakunnalla tiedetään olleen vuonna 1617.
Oma pappi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1632. Sammatlammin ja Tyrjän ortodoksiset kappeliseurakunnat jatkoivat toimintaansa noin vuosisadan ajan ja hiipuivat vähitellen kokonaan.
Vuonna 1652 perustettiin Joukion ja Uukuniemen alueelle Nyborgin kreivikunta. Se lakkasi vuonna 1680.
Ortodokseja painostettiin kääntymään luterilaisiksi. Monet alueen ortodoksisista asukkaista muuttivat itään pakoon Ruotsin harjoittamaa luterilaistamista.
Tilalle muutti luterilaisia Savosta ja muualta Suomesta. He saivat verohelpotuksin hoidettavakseen Moskovan suuriruhtinaskunnan puolelle siirtyneiden ortodoksien entiset maatilat.
Käkisalmen läänissä ei suoritettu sotaväenottoa, joten talonpoikaisväestö oli asevelvollisuudesta vapaa läänin osalta. Lääni kuului Inkerinmaan kenraalikuvenementtiin, ja sitä kohdeltiin Ruotsin kuningaskunnan voittomaana. Aatelittomilla asukkailla ei ollut oikeutta lähettää valtiopäivämiehiä Ruotsin valtiopäiville.
Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Joukio palautettiin Venäjän yhteyteen. Tämän jälkeen pitäjä kuului Vanhaan Suomeen, joka liitettiin Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.
Mistä Parikkala sai nimensä ja miten siitä tuli moderni kunta?
Seurakunnan neljäs kirkko valmistui vuonna 1817 Parikka-nimisen talonpojan maalle. Sen jälkeen pitäjää ja seurakuntaa alettiin kutsua Parikkalaksi.
Pitäjä on tullut myöhemmin tunnetuksi muun muassa lukuisista meijereistään. Parikkalan eteläosasta muodostettiin Simpeleen kunta vuonna 1923 ja pohjoisosasta Saaren kunta vuonna 1929.
Viime sotien seurauksena noin kolmasosa Parikkalan alueesta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Luovutettu alue käsitti Lamminsalon ja Koitsansalon kylät, Syväoron asemanseudun sekä osia Lamminkylän, Poutalan ja Tyrjän kylistä.
Alueen 2 556 asukasta joutuivat jättämään kotinsa. Vuonna 1945 Innasennurkka ja Kaljusenkylä siirrettiin Parikkalasta Simpeleeseen.
Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005 yhdistämällä Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kunnat. Naapurikunnat ovat Kitee, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinna Savonlinnan suunnalla.