Imatran historia: koskesta teollisuuskaupungiksi

Mikä Imatran koski on ja miten se on ollut tunnettu?

Imatralla on alun perin tarkoitettu vain Imatran koskea. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana.

Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka. Kansanuskon mukaan sitä on mahdollisesti käytetty myös palvontapaikkana.

Kalevalainen runous mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Maininta kertoo, millainen asema koskella on ollut perimätiedossa.

Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse.

Miten Vuoksi ja vesireitit ovat vaikuttaneet Imatran kulkemiseen?

Vuoksi virtaa kaupungin läpi ja on muovannut Imatran kaupunkikuvaa. Myös Suomen suurimmalle järvelle Saimaalle on kaupungin keskustasta vain muutaman kilometrin matka.

Vesireitti on yhdistänyt seutua, mutta koski on katkaissut suoran kulun. Siksi kosken kohdalla on siirrytty kulkemaan maata pitkin.

Myöhemmin Vuoksesta tuli myös kaupunkisuunnittelua koossa pitävä elementti. Joen varrelle sijoittuivat asutus, keskukset ja niiden väliin jäävät metsä- ja viljelyalueet.

Miksi Imatra oli Suomen ensimmäinen turistikohde?

1800-luvun alusta lähtien Imatra on vetänyt puoleensa ulkomaisia matkailijoita ja kotimaisia taiteilijoita. Imatrankoski oli Suomen ensimmäinen turistikohde.

Kosken ympärille kehittyneen matkailun historiallisia kohteita ovat Kruununpuisto ja vuonna 1903 valmistunut Imatran Valtionhotelli. Ne kertovat ajasta, jolloin koskea tultiin katsomaan varta vasten.

Matkailu toi paikalle kulkijoita, vaikka vakituista asutusta oli vähän. Koski pysyi pitkään paikan varsinaisena keskuksena.

Miten Imatran kauppala perustettiin teollisuustaajamista?

Imatran kauppala perustettiin vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat Tainionkoski, Vuoksenniska ja Imatrankoski.

Kauppala muodostettiin osista Jääsken, Ruokolahden ja Joutsenon kuntia. Pääosa varoista tuli entisen Jääsken kunnalta.

Naapurikuntia ovat nykyisin Lappeenranta ja Ruokolahti. Hallinnollisesti Imatra kuuluu Etelä-Karjalan maakuntaan, kuten myös Taipalsaari.

Imatran kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1971. Väkiluku on nykyisin pienenemässä.

Kuka laati Imatran yleisasemakaavan ja miten syntyi kolme keskusta?

Imatralle laadittiin yleisasemakaava sotien jälleenrakentamiskaudella. Tehtävän sai Alvar Aalto, ja työn rahoitti valtionyhtiö Enso-Gutzeit.

Yleisasemakaavatyö aloitettiin vuonna 1947. Valmis suunnitelma luovutettiin Imatran kauppalalle vuonna 1953.

Suunnitelmassa kolme toisistaan melko kaukana sijaitsevaa keskustaa, Imatrankoski, Tainionkoski ja Vuoksenniska, pidettiin entisillä sijoillaan. Asutusta lisättiin liikenteen ja maaston kannalta sopiviin kohtiin.

Keskusten väliin jäävistä metsävyöhykkeistä muodostettiin yhtenäinen vihreä verkosto, johon liitettiin myös maanviljelyalueita. Asukasluvuksi arvioitiin 100 000, joten suunnitelmaan jätettiin tähän riittävä reservi.

Imatralla ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan kolme alueellista keskusta: Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Mansikkala suunniteltiin hallinnolliseksi keskukseksi, mutta Imatrankoskesta on muodostunut kaupungin keskusta. Kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus.

Samalla rajaseudulla, Simpelejärven ympärillä, sijaitsee myös Parikkalan historiaa, jonka kehitykseen ovat vaikuttaneet lukuiset rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta Pariisin rauhaan.