Sammon ryöstö Kalevalan runoissa 39–43

Miksi Sampoa lähdettiin hakemaan Pohjolasta?

Runon mukaan lähtöön on selkeä syy. Sankarit ovat kuulleet, että Pohjolan väki viettää Sammon ansiosta kissanpäiviä.

Kalevalan 39. runon alussa Väinämöinen ehdottaa Ilmariselle, että he lähtisivät hakemaan Sampoa Pohjolasta. Ilmarinen kieltäytyy merimatkasta ja vaatii, että Pohjolaan ratsastettaisiin.

Ratkaisu löytyy rannalta. Väinämöinen ja Ilmarinen lähtevät etsimään villihevosta, mutta kuulevat rannalta itkun. Itkijäksi osoittautuu Väinämöisen vene, joka tahtoo sotaan. Niinpä he lähtevät veneellä kohti Pohjolaa, ja Väinämöinen laulaa veneeseen sotajoukon.

Miten matka Pohjolaan sujui ja ketä mukaan tuli?

Matkan varrelta mukaan otetaan Lemminkäinen, joka on veistämässä venettä. Seuraavassa runossa laiva juuttuu kiinni hauen selkään.

Hauki tapetaan. Väinämöinen tekee sen leukaluusta itselleen kanteleen. Soitin kulkee mukana Pohjolaan ja saa myöhemmin suuren roolin.

Perimätieto kertoo matkan siis sotaretkeksi, johon valmistaudutaan laulamalla ja varustamalla vene. Tässä vaiheessa Sampo on vielä Pohjolassa yhdeksän lukon takana.

Miten Sampo ryöstettiin ja miten paluumatka merellä eteni?

Pohjolaan saavuttuaan Väinämöinen vaatii Louhelta Sammon jakoa. Louhi ei suostu jakoon.

Tarinan mukaan Väinämöinen soittaa kanteleellaan Pohjolan väen uneen. Pohjolan uinuessa Ilmarinen voitelee yhdeksän lukkoa, joiden takana Sampo on. Tämän jälkeen Lemminkäinen kyntää Sammon juuret Pohjolan härällä ja vie Sammon veneeseen.

Paluumatka kestää päiviä. Kolmen päivän kuluttua Lemminkäinen pyytää Väinämöistä laulamaan, mutta Väinämöinen ei suostu, koska koti ei vielä näy. Silloin Lemminkäinen ryhtyy itse laulamaan äreällä äänellä ja käheällä kululla. Ääni kaikuu yli vesien ja säikäyttää kurjen, jonka huuto herättää Pohjolan väen.

Miten takaa-ajo eteni ja miten Sampo särkyi?

Herättyään Louhi lähettää Iku-Turson Väinämöisen perään. Väinämöinen tarttuu Iku-Tursoa korvasta ja uhkaa tappaa sen, ellei se palaa mereen ja pysy siellä. Iku-Turso tottelee ja lupaa, ettei enää koskaan ilmesty ihmisille. Tämän jälkeen Ukko nostaa myrskyn, joka vie mukanaan Väinämöisen kanteleen.

43. runossa Louhi varustaa sotajoukon Väinämöisen perään. Havaittuaan lähestyvän sotapurren Väinämöinen heittää tuluksensa mereen ja käskee niiden muuttua luodoksi. Tulukset muuttuvat luodoksi, joka tuhoaa Louhen veneen. Sen jälkeen Louhi muuttuu kotkaksi ja lentää Väinämöisen purren päähän. Lemminkäisen hämätessä kotkaa Väinämöinen iskee melallaan sen kynnet kappaleiksi. Viimeisellä, sakaraisella kynnellään kotka pudottaa Sammon mereen ja särkee sen. Aallot vievät palaset Väinölän rantaan, ja niistä kasvaa tarinan mukaan viljaa sekä ikuinen onni. Louhi palaa itkien Pohjolaan mukanaan ainoastaan Sammon kansi.

Kansanrunoissa Sammon ryöstö tapahtuu pääosin samoin kuin Kalevalassa. Runo alkaa usein vasta sotaretkelle lähdöstä, eikä siinä esiinny hevosen etsintää tai purren itkua. Toisinaan runo on yhtynyt laajempaan useista runoaiheista koostuvaan sikermään. Eräässä Simana Sissoselta kerätyssä toisinnossa Pohjolasta ryöstetään Sammon sijaan riistaa. Eräs Kalevalasta poikkeava piirre on kurjen herättäjä: kansanrunoissa sen herättää tavallisesti pieni poika, joka virtsaa sen jaloille. Myös Sammon juuret kynnetään kansanrunoissa satasarvisella härällä ja tuhatpäisellä turshalla. Lemminkäisen sijaan mukana saattaa olla Tiera tai Joukahainen. Iku-Turso ei perimätiedon mukaan kuulu alkuperäiseen Sammon ryöstöön, vaan uudempaan Luojan laivaretki -aiheeseen.