Siilinjärven historia: siidan järvi, soramontut ja kultakaivos

Mistä Siilinjärven nimi tulee?

Siilinjärven kunta on saanut nimensä samannimisestä järvestä, mutta nimi ei suinkaan viittaa piikkiseen eläimeen. Todennäköisimpänä pitävänä selityksenä on pidetty saamenkielistä siida-sanaa, joka tarkoittaa talviasumusta. On myös arveltu, että nimi voisi pohjautua karjalaisperäiseen henkilönnimeen Siili, joka on asu venäläisistä nimistä Sila ja Silka.

Joka tapauksessa sanan tavallinen merkitys ei käy nimen lähteeksi, koska siili tuotiin Suomeen Virosta vasta 1800-luvulla. Kyseessä on siis yksi niistä lukuisista paikannimistä, jotka kertovat alueen vanhasta saamelaisesta menneisyydestä.

Miten Siilinjärven kunta perustettiin ja mikä on sen vaakuna?

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925 Kuopion maalaiskunnan, Nilsiän ja Maaningan sivukylistä. Suunnilleen samaan aikaan perustettiin myös Tarinaharjun parantola ja Harjamäen piirimielisairaala, jotka toivat paikkakunnalle uutta elämää.

Itsenäistynyt kunta määrättiin alun perin nimettäväksi Kasurilan kylän mukaan, ja tämä näkyy yhä kunnan vaakunassa: sen kaksi kassaraa viittaavat Kasurilan nimeen. Vaakunan vesilehvä taas viittaa järveen, jonka mukaan kunta lopulta sai nykyisen nimensä. Uudempaa brändin rakentamista edustaa kuvanveistäjä Pekka Jylhän suunnittelema, viitostien varteen Kasurilan kalliolle sijoitettu kullattu Ilmestys-veistos vuodelta 2000. Kuntalogossa käytetään veistoksen mukaista piirroshahmoa tunnuslauseen Siilinjärvi – Kultaa elämäsi perässä.

Miten Siilinjärven keskusta on kehittynyt teiden ja soramonttujen myötä?

1950-luvulla rakennettiin maantie uuteen paikkaan nykyisen kunnantalon ja linja-autoaseman väliin. Sitä ennen etelään vievä tie oli kulkenut nykyisen keskustan harjualueen itäpuolella lähellä rautatietä. Uusi tie säilyi pääväylänä etelään aina moottoritien valmistumiseen asti.

Moottoritien rakentaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa mullisti keskustan aluetta huomattavasti. Moottoritie rakennettiin läntisen linjauksen mukaisesti valtuuston päätöksellä äänin 18–17, aivan keskustan kupeeseen. Toinen vaihtoehto oli itäinen väylä, joka olisi eronnut vanhasta Viitostiestä Rissalan kohdalla ja kulkenut Siilinlahden itäpuolitse.

Soravarojen hyödyntäminen alkoi 1930-luvulla, kun Ahmon alueelta alettiin ottaa soraa ja hiekkaa Kallansiltojen rakennustyömaalle. Tuolloin osa nykyisestä keskustasta oli vielä koskematonta harjualuetta. 1950-luvulla hyödynnettiin Tarinaharjun aluetta, jota alettiin kutsua ykkösmontuksi – paikoitellen sieltä otettiin soraa jopa pohjaveden pinnan alapuolelta. Nykyisin alueelle on rakennettu hyppyrimäkiä ja rantalentopallokenttiä.

1970-luvulla valtuustossa heräsi halu suojella Tarinaharjun ja erityisesti Patakukkulan harjumaisemaa, ja soranotto alueella loppui ilman virallista suojelupäätöstä. Soranotto siirtyi Maaningantien varteen, jonne syntyi niin sanottu kakkosmonttu. Monttuja syntyi myöhemmin myös Pöljälle ja Rissalan Siltasalmeen. Kunnan keskustan läheltä otettu sora palveli teollisuutta ja tienrakennusta laajalti Pohjois-Savossa – samalla se jätti pysyvät jäljet maisemaan, kuten on käynyt monelle muullekin savolaiselle paikkakunnalle, esimerkiksi Suonijoelle ja Rautalammille.

Miten Yaran kaivos on vaikuttanut Siilinjärven kehitykseen?

Vuonna 1969 avatun Rikkihappo Oy:n, nykyisen Yaran, Siilinjärven kaivoksen vaikutus paikkakunnan kehitykseen on ollut suuri. Lähes 40 vuotta perustamisensa jälkeen Yara on yksi tärkeimmistä yksittäisistä syistä Siilinjärven hyvään työllisyystilanteeseen, ja tehtaan rakentaminen vaikutti positiivisesti myös väestönkehitykseen. Lähellä sijaitsevan Simonsalon alueen rakentaminen alkoi samana vuonna, kun tehdas avattiin.

Yaran toimintaan liittyvä kipsin läjitysalue hallitsee maisemaa keskustan itäpuolella, ja tehtaan apatiittikaivos on nykyään yli kolmen kilometrin pituinen avolouhos. Kaivos on siten tehnyt kunnasta Pohjois-Savon teollisen keskuksen, jolla on selvästi eri luonne kuin naapurikaupungilla Kuopiolla. Myös Pohjois-Savon eteläosassa sijaitseva Varkaus on kasvanut teollisuuden, vesivoiman ja vesireittien varaan.

Vuonna 1990 Siilinjärvi valittiin Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen rumimmaksi kirkonkyläksi – arvio, joka kertoo tuolloisesta keskustasta, jonka muotoutuminen oli vielä kesken. Myöhemmin kunnan kuvaan tuli myös poikkeuksellinen tapahtuma: elokuussa 2019 paikallisessa K-Supermarketissa Eurojackpotia pelannut 50 hengen porukka voitti kaikkien aikojen suurimman voiton, 92 miljoonaa euroa. Summa oli jättimäinen myös valtakunnan mittakaussa verrattuna vaikkapa Helsingin suurvoittoihin.