Someron historia: rajamaalta Varsinais-Suomeen

Missä maakuntien rajalla Somero sijaitsee?

Somero sijaitsee Hämeen ja Varsinais-Suomen historiallisten maakuntien rajalla. Idässä se rajoittuu myös Uudenmaan ja lännessä Satakunnan historialliseen maakuntaan. Tämä asema näkyy pitkään alueen hallinnossa ja seurakuntajaossa.

Turun ja Hämeenlinnan linnaläänien raja kulki Someron halki Paimionjoen vesistön eteläpuolitse. Nykyisen Someron eteläisimmät osat kuuluivat Turun linnalääniin, suurempi pohjoisosa Hämeenlinnan linnalääniin. Uusimman tutkimuksen mukaan tämä raja on ollut myös vanha maakuntien välinen nautintaraja. Hallinnollinen ja kulttuurinen kaksoissuuntaus tulee esiin myös Hämeenlinnan historian yhteydessä, sillä Hämeenlinnan linnalääni ulottui Someron pohjoisosaan.

Järvien pohjasedimenteistä tehtyjen siitepölytutkimusten perusteella maanviljelyyn perustuvan vakinaisen asutuksen on päätelty alkaneen Somerolla 1300-luvulla. Varhaisemmasta asutuksesta ei ole tässä yhteydessä tietoa, joten viljelyyn perustuva pysyvä asutus on se vaihe, josta Someron historia voidaan sitoa vuosisataan.

Someron naapurikuntia ovat Jokioinen, Koski Tl, Lohja, Loimaa, Salo, Tammela ja Ypäjä. Entisistä kunnista naapureita ovat olleet Loimaan kunta, Mellilä, Kuusjoki, Kiikala, Somerniemi, Nummi, Pusula ja Nummi-Pusula. Rajanaapuruus avaa luontevan yhteyden myös Koski Tl:n historiaan, Lohjan historiaan ja Loimaan historiaan, sillä nämä paikkakunnat esiintyvät Someron nykyisten tai entisten naapureiden joukossa.

Milloin Somerosta tuli itsenäinen seurakunta?

Joko kappelina tai itsenäisenä seurakuntana Somero mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1449. Itsenäinen seurakunta se lienee ollut viimeistään vuonna 1492. Aluksi seurakunta käsitti vain nykyisen Someron Hämeen linnalääniin kuuluneen pohjoisosan.

Vuonna 1492 seurakuntaan liitettiin myös nykyisen Etelä-Someron silloiset seitsemän kylää Uskelan kirkkopitäjästä. Viimeistään 1300-luvun lopulta Somero lienee ollut vähintään kappeliseurakunta, joka lienee luettu Tammelan kanssa esimerkiksi Hattulan kirkkopitäjään, nykyisen Etelä-Someron kuuluessa Uskelaan. Tämä varhainen kirkollinen yhteys liittää Someron myös Hattulan historiaan, jonka kirkkopitäjä mainitaan Someron ja Tammelan varhaisessa yhteydessä.

Vuoteen 1695 mennessä Someron seurakunnan sisälle muodostui Somerniemen kappeliseurakunta. Vuoden 1865 kunnallishallintoa koskevan asetuksen perusteella Somerniemestä ja Someron emäseurakunnasta tulivat omat kuntansa. Vuonna 1901 Somerniemestä tuli itsenäinen seurakunta.

Seurakunnan ja kappelin vaiheet kertovat, miten Someron alue jäsentyi ensin kirkollisesti ja vasta myöhemmin kunnallisesti. Pohjois- ja eteläosan erilaiset hallinnolliset taustat sulautuivat vähitellen yhdeksi seurakunnaksi ja sittemmin yhdeksi kunnaksi.

Mihin hallintopitäjään Somero on kuulunut?

Kruunun paikallishallinnossa Someron pohjoisosat kuuluivat hämäläiseen Loimon eli Portaan hallintopitäjään. Niiden sisällä muodostuivat Pitkäjärven ja Hirsjärven neljänneskunnat. Portaan hallintopitäjä lakkasi olemasta viimeistään 1700-luvulla, jolloin Tammela ja Somero muodostuivat omiksi nimismiespiireikseen.

Someron eteläosan kylät kuuluivat samaan aikaan varsinaissuomalaiseen Muurlan läänin hallintopitäjään, myöhemmin Kiskon eli Kiikalan hallintopitäjään. Näin Someron sisällä kulki pitkään kahden eri hallintoperinteen raja.

Suomen lääneistä Someron pohjoisosa kuului vuodesta 1635 Hämeen ja Uudenmaan lääniin ja vuodesta 1830 Hämeen lääniin. Eteläosa kuului vuodesta 1635 Turun ja Porin lääniin. 1870-luvulla läänien rajat mukautettiin seurakuntien rajoihin, ja myös eteläinen Somero tuli kuulumaan Hämeen lääniin.

Lähes koko 1900-luvun Somero oli osa Hämeen lääniä ja Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Hämeen läänin sisällä Somero kuului aluksi maakuntatasolla Hämeenlinnan ja seututasolla Forssan vaikutuspiiriin osana Forssan ympärille muodostunutta Lounais-Hämeen maakunnanosaa.

Milloin Somerniemi liitettiin Someroon?

Maaseudun väkiluku alkoi vähentyä kaikkialla Suomessa 1960-luvulta alkaen. Tämä johti monin paikoin pieniä kuntia kuntaliitoksiin. Osana tätä kehitystä Somerniemen kunta liitettiin vuonna 1977 Someroon.

Hämeenlinnaa merkittävämpiä keskuksia Somerolla olivat kuitenkin 1900-luvulla Turku ja Helsinki. Forssan kanssa kilpaili tasavahvasti Varsinais-Suomen puolella lähimpänä seututason keskuksena ollut Salo. Tässä tilanteessa Someron suhteet Varsinais-Suomeen ja samalla Salon seutuun vähitellen tiivistyivät. Seututason yhteys on luonteva myös Salon historian rinnalla, koska Salo mainitaan Somerolle läheisenä seututason keskuksena.

Vuonna 1990 Somero siirtyi osaksi Turun ja Porin lääniä ja Turun ja Porin läänin eteläistä vaalipiiriä. Jo ennen tätä Somero ja Somerniemi kuuluivat 1960-luvulta alkaen Salon seutukaavaliittoon ja sen jälkeen 1970-luvulla tämän seuraajaksi tulleeseen Varsinais-Suomen seutukaavaliittoon.

Kun seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin 1990-luvun alussa, Somero jatkoi osana Varsinais-Suomen seutukaavaliitosta ja Varsinais-Suomen maakuntaliitosta muodostettua Varsinais-Suomen liittoa. Näin Somero tuli kuulumaan nykyiseen Varsinais-Suomen maakuntaan ja sen sisällä Salon seutukuntaan.

Somerosta tuli kaupunki vuonna 1993. Lääniuudistuksessa 1997 Somero tuli osaksi Länsi-Suomen lääniä, joka valtionhallinnon uudistuksessa lakkasi vuoden 2010 alusta. Historiallisesti ja kulttuurisesti Somero on kuitenkin Lounais-Hämettä, ja se kuului Hämeen lääniin ennen liittämistään Turun ja Porin lääniin vuonna 1990.