Sysmän historia – suurpitäjästä Päijänteen kunnaksi

Missä Päijänteen itärannan Sysmä sijaitsee?

Sysmä sijaitsee Päijänteen itärannalla suunnilleen Jyväskylän ja Lahden puolivälissä. Se kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan. Naapurikuntia ovat Asikkala etelässä, Hartola idässä, Heinola kaakossa, Kuhmoinen luoteessa, Luhanka pohjoisessa ja Padasjoki lännessä.

Sysmä oli ensimmäisiä kiinteän ja maata viljelleen asutuksen pesäkkeitä Päijänteen itäpuolella. Sieltä tunnetaan rautakauteen ajoittuvia arkeologisia löytöjä. Keskiajalla se oli yksi Päijät-Hämeen keskuksista.

Sana sysmä merkitsee synkkää metsää tai asumatonta korpea. Nimi sopii alueeseen, joka oli pitkään erämaista rajaseutua, mutta johon syntyi pysyvää asutusta jo varhain.

Mistä Sysmän varhaisasutus ja asutushistoria ovat peräisin?

Sysmän alue oli varhaiskeskiajalla hämäläisten ja karjalaisten välistä rajaseutua. Satojen vuosien aikana alueella tehtiin useita rajankäyntejä.

Sysmän vanhin asutus on hämäläistä. Hämäläiset ovat tulleet Vanajaveden ympäristöstä, lähinnä Sääksmäen alueelta. Sysmän alue on ollut Sääksmäen alueen hämäläisten riistamaata.

Yhteys Sääksmäen suuntaan näkyy vielä paikannimissä. Sysmästä löytyy yhteneväisyyttä Sääksmäen kyliin, kuten nimiparit Rapola–Rapala ja Voipaala–Voipala osoittavat. Myöhemmin seudulle saapuivat savokarjalaiset.

Milloin Sysmän pitäjä perustettiin ja mitä suurpitäjästä itsenäistyi?

Sysmän pitäjä on perustettu vuonna 1442. Se on aikanaan ollut varsinainen suurpitäjä.

Siitä itsenäistyi muun muassa Rautalammin pitäjä vuonna 1561. Silloinen Rautalampi ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin pohjoisosaan aina nykyisen Pihtiputaan alueelle saakka. Myöhemmin 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.

Keskiajan lopulla Sysmä kuului Hämeenlinnan linnalääniin. Vuodesta 1634 alkaen se kuului Uudenmaan ja Hämeen lääniin, Yliseen kihlakuntaan. Läänijakoa uudistettaessa vuodesta 1747 alkaen Sysmä kuului Kymenkartanon lääniin, Savon Yliseen kihlakuntaan. Mikkelin läänin perustamisen jälkeen vuonna 1831 Sysmä liitettiin siihen. Vuoteen 1997 saakka se kuului Mikkelin lääniin ja vuoteen 2009 Etelä-Suomen lääniin.

Millaisia teollisuutta ja katovuosia Sysmässä oli 1800-luvulla?

Sysmässä oli vähäistä teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolella. Silloin toimintansa aloitti Liikolan Viiruniemen sulatto, joka valmisti mustia, melko suurikokoisia lasipulloja. Kirkon läheisyydessä aloitti toimintansa padasjokelaisen kapteeni Laguksen perustama värjäämö 1830-luvulla.

Vuonna 1873 pitäjässä toimi tehdas, joka valmisti itse kasvattamastaan haapapuusta höylätyistä lastuista kartiineja eli ikkunanvarjostimia. Se tuotti myös pieniä, apteekeissa käytettyjä astioita. Apteekkari Knut Viktor Sahlberg perusti kahvitehtaan noin vuonna 1873. Se valmisti kahvinkorviketta oman maan tuotteista ja kasviksista. Tuotetta kiitettiin erinomaisen hyväksi, ja hinta oli halpa. Sitä vietiin muihinkin pitäjiin.

Kauppiaat M. Tevalin ja V. Burgman perustivat vuonna 1873 Sysmään lankarullatehtaan Huitilan puustellin alueelle. Tehtaassa oli 12 rullasorvia, silityskone ja kolme sirkkeliä. Tehdas vei suuria määriä rullia ulkomaille, ja se valmisti myös huonekaluja. Tehdas meni konkurssiin vuonna 1878.

Suurten katovuosien aikana vuonna 1866 ainakin joka neljäs sysmäläinen sairastui liikkeellä olleeseen hermokuumeeseen, johon kuoli 177 ihmistä. Seuraavana vuonna 1867 tulivat isorokko, hinkuyskä ja tulirokko. Vuonna 1868 lavantauti surmasi 456 ihmistä.

Millainen kunta nykyinen Sysmä on?

Nykyinen Sysmä on Päijänteen itärannan kunta, jonka eteläinen naapuri on Asikkala. Sijainti vesistön rannalla on määrittänyt asutusta jo rautakaudelta lähtien. Kuntien nimet voivat muuttua ajan myötä, kuten kävi Pohjois-Karjalassa, jossa Kuusjärvi tunnettiin vuoden 1967 loppuun asti nimellä Outokumpu.

Sysmässä on yli 4 000 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asukkaiden vuoksi kunnan asukasmäärä voi kesäisin jopa kolminkertaistua. Vuonna 2022 Sysmän keskustaajamassa asui 1 805 henkilöä, ja kunnan taajama-aste oli 52,1 prosenttia. Kunnan keskellä Sysmän Suurkylässä seisoo Sysmän kirkko, Päijänteen itärannan Pyhän Olavin harmaakivikirkko.