Sysmän kirkko – Pyhän Olavin harmaakivikirkko

Miksi Sysmän kirkkoa kutsutaan Pyhän Olavin kirkoksi?

Sysmän kirkko on nimetty suojeluspyhimyksensä Olavin mukaan Pyhän Olavin kirkoksi. Se sijaitsee Sysmän Suurkylässä Päijänteen itärannan lahden Majutveden Kirkkolahden äärellä.

Kirkkoa on edeltänyt luultavasti 1300-luvulta lähtien kaksi tai jopa kolme puista kirkkoa. Keskiajalla Sysmä kuului kirkollisesti Hollolan emäseurakuntaan. Sysmä itsenäistyi 1300-luvun jälkipuoliskolla ollen ensin Hollolan kappeli.

Pitäjän vaiheita avaa laajemmin Sysmä, jonka kirkollinen itsenäistyminen loi pohjan myös kivikirkon rakentamiselle.

Millainen Sysmän keskiaikainen pitkäkirkko oli ja mitä siitä on säilynyt?

Kirkko oli alkuperäisessä muodossaan suorakulmion muotoinen hallikirkko, jonka ulkomitat olivat 28,5 m x 13,6 m ja jonka kulmissa oli suuret nurkkakivet. Kirkkosalia ei koskaan holvattu. Keskiaikaisesta rakentamisesta ei ole säilynyt paljon merkkejä, ja esimerkiksi sivuseinien ikkuna-aukkojen kokoa ja muotoa on myöhemmin muutettu.

Parhaiten on säilynyt länsipäädyn tiilikoristelu, ulkoisen saarnatuolin aukko sekä ullakonaukko. Länsipääty on koristeltu kahdella vinoneliökomerolla ja kulmatiilikentällä, joiden yläpuolella on tiilipintaan upotettu ristikomero.

Kirkon länsipuolen katolla on sijainnut myös kellotorni tai kattoratsastaja, joka on purettu todennäköisesti 1700-luvulla. Kirkon rakentanut muurari on ollut ehkä sama mestari, joka on tehnyt Janakkalan kirkon. Runkohuoneen pohjoissivulla on sijainnut sakaristo ja eteläsivulla asehuone, mutta niiden tarkasta sijainnista tai rakennusajankohdasta ei ole varmuutta.

Samaa keskiaikaisten kivikirkkojen aihepiiriä edustaa Lemun kirkko, jonka kautta kivikirkkojen rakentamistapaa voi vertailla Sysmään.

Miten Sysmän kirkko laajennettiin ristikirkoksi ja millaisia kellotapuleita sillä on ollut?

Kirkon viereen rakennettiin kellotapuli 1690-luvulla, ja seuraava tapuli 1770-luvulla. Nykyinen puurakenteinen ja kolminivelinen tapuli on vuodelta 1845.

1700-luvun loppupuolelle tultaessa kirkko oli jäänyt seurakunnalle ahtaaksi. Siksi se laajennettiin 1832–1835 ristikirkoksi C. L. Engelin suunnitelman mukaan. Runkohuoneen sivuseinistä purettiin osa sekä kummallakin puolella olleet kylkiäiset, sakaristo ja asehuone.

Käytännössä vain kirkon itä- ja länsipääty säilyivät, mutta länsipäädynkin sisäänkäynti ja ikkuna uusittiin. Uudet ristisakarat ovat hieman runkohuonetta matalammat, ja niiden päädyissä on nurkkapilasterit sekä keskiaikaista tiilikoristelua imitoivat komerokoristeet.

Keskiaikaisten kirkkojen myöhempiä muutoksia käsittelee myös Vantaan Pyhän Laurin kirkko, joka kuuluu samaan kirkkojen aihepiiriin.

Mitä maalauksia ja korjauksia Sysmän kirkon sisustukseen liittyy?

Keskiajalla ei kirkkoon maalattu luultavasti muita koristeita kuin rakentajien itsensä maalaamat vihkiristit, joista on jäljellä kuusi. Maalausten puuttuminen on yksi osoitus siitä, että kirkkoa ei ehditty keskiajalla rakentaa aivan valmiiksi. Tähän viittaa myös tekemättä jäänyt holvaus, jonka asemesta kirkkosalin sisäkattona on lautaiset tynnyriholvit. Samanlaista puurakentamisen perintöä edustaa myös Petäjäveden vanha kirkko, joka on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja sisustuksensa poikkeuksellisen hyvin.

Kirkon kiinteästä sisustuksesta on säilynyt 1500-luvun alussa valmistettu pyhimyskaappi kuorin eteläseinällä. Kirkon veistoksia on säilynyt 1500-luvun alusta lähtien, muun muassa Suomessa tehdyt pyhä Jaakob vanhempi, pyhä Olavi ja Pyhä Anna sekä triumfikrusifiksi ja Neitsyt Maria. Pyhä Olavi oli myös merenkulkijoiden suojeluspyhimys, ja hänelle on omistettu muun muassa Lemböten kappeli Lemlandissa Ahvenanmaalla. Se, että yhtään vanhempaa veistosta ei ole säilynyt, saattaa viitata edellisen puukirkon tulipaloon. 1500-luvulta tai 1600-luvun alkupuolelta on säilynyt messinkinen kastemalja, jota on ehkä pidetty puisella tai kivisellä jalustalla. Kirkon 28-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan Urkutehdas 1953.

Sysmän kirkkoa korjattiin vuonna 1953, jolloin sinne asennettiin muun muassa uudet penkit 500 hengelle. Kirkko sai myös lattialämmityksen ja uudet valaisimet. Itä- ja länsipäädyn alkuperäiset ikkunat avattiin tuolloin uudestaan, ja niihin tehtiin lasimaalaukset. Kirkko maalattiin uudelleen vuonna 1991. Sisäpuoli sai C. L. Engelin aikaiset värit, ja C. F. Blomin kattoon vuonna 1834 maalaama aurinko entisöitiin. Vuosina 2022–2023 kirkkoon tehtiin peruskorjaus. Peruskorjaus alkoi juhannuksen 2022 jälkeen ja valmistui seuraavana vuonna.

Kirkolla sijaitseva sankaripatsas on kuvanveistäjä Lauri Leppäsen työ vuodelta 1951.