Lemun kirkko Maskussa Toijaisten mäellä

Missä Lemun ensimmäinen kirkko sijaitsi?

Lemu kuului 1300-luvun puoliväliin asti Nousiaisten seurakuntaan. Lemun seurakunnan itsenäistyttyä Nousiaisista viimeistään vuonna 1404 omaksi hallinto- ja kirkkopitäjäkseen Lemuun pystytettiin myös oma pyhäkkö Nousiaisten piispankirkon korvaajaksi.

Olen kirjoittanut myös Nousiaisten kirkosta, johon Lemun varhainen historia liittyy kiinteästi.

Nykyisen kirkon paikalle Toijaisten mäelle pystytettiin ensin pieni puinen kappelikirkko ilmeisesti jo 1200-luvulla. Tältä ajalta ovat peräisin kirkon vanha krusifiksi ja kastemalja.

1300-luvulla valmistui pieni kivinen kappeli. Se muodostaa nykyisen kirkon satulakattoisen sakastin. Sen viereen pystytettiin nykyinen kirkko vuosien 1460 ja 1480 välissä.

Nuorin keskiajalla valmistuneista osista on ilmeisesti pohjoissivun viistokattoinen sakasti 1500-luvulta. Kirkon eteläpuolella levittäytyvä vanha hautausmaa on ympäröity kivi- ja kuusiaidoilla.

Olen kirjoittanut myös Vehmaan kirkosta ja Kalannin kirkosta, jotka kuuluvat samaan keskiaikaisten kirkkojen aihepiiriin.

Milloin Lemun kirkon kellotapuli rakennettiin?

Kirkon nykyinen, puinen kellotapuli sijaitsee kirkon koillispuolella. Se on tyyliltään uusklassinen ja rakennettiin vuonna 1812.

Vanha 1570-luvulla rakennettu kellotapuli oli 1700-luvulle tultaessa päässyt huonokuntoiseksi. Silloin nykyisen tapulin rakentamista alettiin suunnitella.

Emäseurakuntalaisten ja Askaisten kappeliseurakuntalaisten välisten kiistojen vuoksi tapulin rakennuskustannusten jakamisesta ei päästy sopuun ennen 1700-luvun loppupuolta.

Kiistojen vuoksi uutta tapulia varten hankittiin myös kahdet piirustukset. Ensin paikalle suunniteltiin kivistä tapulia C. F. Schröredin vuonna 1785 valmistuneiden piirustusten pohjalta.

Tapuli päätettiin lopulta rakentaa nykyiseen muotoonsa Tukholman intendenttikonttorin vuonna 1798 laatimien piirustusten mukaan. Tapulin pohjaltaan neliömäinen pohjakerros on salvottu hirsistä ja sen päällä on pystylautainen ja suorasivuinen kellohuone.

Tapuli on väriltään punainen ja sitä peittää paanukate. Kellotapulissa on kaksi kelloa. Vanhempi niistä on valmistettu alun perin vuonna 1577 ja se on valettu uudelleen vuonna 1920. Toinen kelloista on valettu Tukholmassa vuosina 1661–1663.

Millainen on Lemun kirkon kirkkosali ja alttaritaulu?

Kolmilaivaisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Kirkon nykyinen alttaritaulu on Adolf von Beckerin maalaama Ylösnousemus ja se on peräisin vuodelta 1880.

Kirkon keskilaivan pylväässä on myös Martti Lutheria esittävä seinämaalaus. Muita maalauksia seinillä ei ole.

Kattokruunujen lisäksi kirkon katossa riippuu kaksi votiivilaivaa. Toinen laivoista on tehty 1920–1930-luvulla kerhotyönä.

Toinen laivoista oli vuosikymmeniä yksityisomistuksessa, kunnes se palautettiin entisöitynä kirkkoon vuonna 1999.

Olen kirjoittanut myös Pohjan kirkosta, joten keskiaikaisten kirkkojen sisätilojen vertailu on minulle tuttua työtä.

Mitä on Lemun kirkon vieressä sijaitseva Kemppien tupa?

Lemun kirkon vieressä sijaitsee Kemppien tupa -niminen kotiseutumuseo. Museo toimii vuonna 1858 rakennetussa entisessä pitäjänmakasiinissa.

Makasiiniin talletettiin alun perin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Hirsistä kiviperustukselle tehty rakennus on kaksikerroksinen ja vuorattu punamullatulla pystylaudoituksella.

Makasiinista lainattiin viljaa vielä 1930-luvulla, mutta lainajyvästöjen merkityksen vähetessä hiljalleen maatalouden kehittyessä myös Lemun makasiinin käyttö hiipui.

Lemun manttaalikunta antoi tyhjilleen jääneen makasiinin kotiseutuyhdistys Lemun Kempit ry:n käyttöön yhdistyksen perustamisvuonna 1951. Makasiinia muokattiin lahjoitusvarojen turvin museokäyttöä varten vuonna 1952 tehdyssä remontissa, joka toteutettiin taiteilija Ilmari Wirkkalan suunnitelmien perusteella. Museossa on tehty uudistuksia myös 1980-luvulla.

Kirkon rakennushistoriasta kertovan paikallisen kansanperinteen mukaan pitäjän asukkaat halusivat siirtää Lemun kirkon uuteen paikkaan. Perimätieto kertoo, että kirkon rakennukseen tarvittavat hirret varastettiin tai tuotiin Nousiaisten Santamalasta.

Tarinan mukaan kirkko rakennettiin paikalle, johon kirkkohirsikuorma sattui kaatumaan. Kirkon mäellä olevaan muistokiveen on kirjattu tarinan säe. Sitaatti on ote pidemmästä pilkkalaulusta, jonka mynämäkeläinen Gregorius Hallenius tallensi vuonna 1738 ilmestyneeseen väitöskirjaansa Wirmoënsis in Finlandia territorii memorabilia.

Kansanuskon mukaan syntynyt tarina näkyy myös Lemun kunnan vaakunassa. Vaakunassa on punaisessa kentässä nelipuolainen pyörä, josta nousee apilaristi. Vaakunan apilat viittaavat maatalouteen ja risti ja pyörä puolestaan tarinan kirkkohirsikuormaan.