Keskiaikaiset kirkot

Nousiaisten kirkko – Pyhän Henrikin harmaakivikirkko

Lyhyesti

Nousiaisten kirkko eli Pyhän Henrikin kirkko on noin vuonna 1430 rakennettu harmaakivikirkko Nousiaisissa Varsinais-Suomessa. Kirkko rakennettiin piispa Henrikin hautakirkoksi paikalle, jossa oli ollut puukirkkoja 1100-luvulta alkaen. Nousiainen oli Suomen piispanistuimen paikka varhaiselta keskiajalta lähtien.

  • Keskiaika
  • Varsinais-Suomi
  • Harmaakivikirkko

Miksi Nousiaisten kirkko sijaitsee Nousmäellä?

Nousiaisten kirkko sijaitsee Nousmäellä Hirvijoen rannalla. Paikka oli Suomen piispanistuimen paikka jo varhaiselta keskiajalta lähtien, ja ensimmäinen maininta Nousiaisten kirkosta löytyy aikalaislähteistä vuodelta 1232.

Kirkon tilalla tai aivan sen vieressä on luultavasti ollut useita puukirkkosukupolvia 1100-luvulta alkaen. Alueelta tiedetään myös vanhoja kalmistoja, jotka on ajoitettu aivan toisen vuosituhannen alkuun.

Kirkko oli alun perin omistettu Pyhälle Henrikille ja Neitsyt Marialle. Piispa Henrikin jäännökset siirrettiin Nousiaisten kirkosta Turun tuomiokirkkoon 1290-luvulla.

Milloin ja millaisesta kirkosta Nousiaisten harmaakivikirkko on rakennettu?

Nykyinen kirkko rakennettiin harmaakivestä ja tiilestä piispa Henrikin hautakirkoksi. Työ tehtiin todennäköisesti 1420-luvulla tai viimeistään 1430-luvulla.

Pohjakaavaltaan kirkko on poikkeuksellinen, sillä se on kaksikuorinen. Läntisen päädyn kuori on kolmitaitteinen ja matalampi kuin runkohuone. Itäinen pääty on puolestaan runkohuoneen korkuinen ja viisitaitteinen. Pohjoisella seinustalla on sakaristo ja sitä vastapäätä eteläisellä sivulla asehuone.

Kirkko oli alun perin suunniteltu kaksilaiviseksi, mutta suunnitelmia muutettiin rakentamisen kestäessä. Lopputulos on kolmilaivainen, ristiholvattu kirkko, jossa holveja kannattelevat yksinkertaiset neliömäiset tiilipilarit. Holveissa ja pilaareissa on ilmeisesti 1430-luvulta olevia yksinkertaisia maalauksia, jotka löydettiin vuonna 1936 kalkkimaalikerrosten alta.

Mikä on Pyhän Henrikin kenotafi Nousiaisten kirkossa?

Kirkossa on piispa Tavastin lahjoittama Pyhän Henrikin kenotafi vuodelta 1429. Se on valmistettu belgialaisesta mustasta kalkkikiveä muistuttavasta kivestä ja peitetty messinkilevyillä, joissa on Henrik-piispan elämää kuvaavia kaiverruksia.

Kenotafi siirrettiin eteläiselle seinustalle vuonna 1901 rakennettuun viisitaitteiseen kappeliin, jonka suunnitteli Josef Stenbäck. Vuosina 1967–1969 suoritetun restauroinnin yhteydessä se kuitenkin palautettiin alkuperäiselle paikalleen keskilaivan itäosaan, saman restauroinnin aikana uudelleen löydetyn Henrik-piispan haudan päälle.

Millaista sisustus ja kirkkomaisema Nousiaisten kirkossa on?

Kirkossa on kuumailmalämmitys ja istumapaikkoja noin 300 ihmiselle. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat 19-äänikertaiset ja kaksisormioiset urut mekaanisella koneistolla vuodelta 1969. Valtavirrasta poiketen saarnatuoli sijaitsee yleisöön nähden oikealla sivustalla.

Kirkkoa on uudistettu ja restauroitu ainakin vuosina 1770, 1786, 1847, 1901, 1936 ja 1967–69. Kirkon sankarihautausmaan sankaripatsas on kuvanveistäjä Jussi Vikaisen käsialaa vuodelta 1951.

Museovirasto on määritellyt Nousiaisten kirkon ja kirkkomaiseman, johon kuuluvat myös Hirvijoen vastarannan pappila ja ympäröivä avoin viljelysmaisema, yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Muita keskiaikaisia kirkkoja ovat esimerkiksi Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Pälkäneen rauniokirkko. Kaikki keskiaikaiset kivikirkot eivät ole säilyneet nykypäivään asti, sillä Raumalla vuosina 1495–1505 valmistunut Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui jo vuoden 1640 kaupunkipalossa, ja nykyisin siitä on jäljellä enää raunioita Vanhan Rauman alueella.