Vårdön kirkko – keskiaikainen kivikirkko Ahvenanmaalla

Milloin Vårdön kivikirkko on rakennettu ja laajennettu?

Vårdön kirkon alkuperäinen koko oli noin 14,5 × 9,8 metriä. Keskiaikaista muotoa on vaikea hahmottaa, sillä kirkkoa laajennettiin vuonna 1784 länteen päin noin seitsemän metriä. Vuonna 1786 siihen muurattiin sakaristo. Nämä työt muuttivat rakennuksen mittasuhteita niin, että varhaisempi hahmo jää osittain myöhempien osien taakse.

Alun perin kirkossa lienee ollut kuori-ikkuna ja kaksi ikkunaa eteläseinässä. Länsisisäänkäyntiä ei ollut, vaan sisäänkäynti oli eteläsivulta, paikalla, johon myöhemmin rakennettiin asehuone. Pohjoisseinällä on saattanut olla sakaristo, sillä jälkiä tuli esiin tutkimuksissa vuonna 1954. Runkohuoneessa oli 1700-luvulla lautalaipio, jonka tilalle tehtiin vuonna 1872 tynnyriholvi.

Keskiaikaisia kirkkorakennuksia käsittelevillä sivuilla olen aikaisemmin kirjoittanut muun muassa Messukylän vanhasta kirkosta, ja Vårdön rakennusvaiheet asettuvat samaan kivikirkkojen joukkoon. Samasta aihepiiristä voi lukea myös Ulvilan kirkosta, jonka yhteydessä keskiaikainen rakennus ja myöhemmät muutokset nousevat samalla tavalla esiin.

Kuka suunnitteli Vårdön kirkon tornin ja kellot?

Kirkon länsitornin rakensi vuonna 1805 Mikael Piimänen tornin suunnittelijan piirustuksia mukaillen. Suunnitelmat olivat peräisin Tukholman yli-intendentinvirastosta aikana, jolloin yli-intendenttinä oli C. F. Adelcrantz. Piirustukset oli tehty samalla kertaa kuin kirkon laajennussuunnitelmat, mutta ne oli tarkoitus toteuttaa vasta sitten, kun seurakunnalla olisi siihen paremmin varaa.

Ennen länsitornia kirkon vierellä oli erillinen puutapuli. Sitä ennen kelloja soitettiin katolla olleesta kattoratsastajasta. Tämä kertoo siitä, että kirkon kellojen paikka ja soittotapa muuttuivat vaiheittain ennen tornin valmistumista.

Kruunu takavarikoi kappelilta toisen kellon vuonna 1544, jolloin sen nimi oli Pyhän Mattiaan kappeli. Itsenäinen seurakunta siitä muodostettiin vuonna 1866. Isonvihan aikaan kirkko säästyi, vaikka muuten kylä poltettiin. Isoviha mainitaan Vårdön kirkon vaiheissa juuri tässä yhteydessä: kylä kärsi, mutta kirkko jäi jäljelle.

Millaista sisustusta Vårdön kirkossa on?

Kirkosta ei ole löydetty keskiaikaisia maalauksia eikä vihkiristejä. Sen sijaan kuori-ikkunan ympäriltä on löydetty jälkiä maalauksista, jotka ovat 1600-luvun puolivälistä tai lopulta. Kiinteästä sisustuksesta on mainintoja, esimerkiksi että puualttarin tilalle muurattiin noin vuonna 1645 kivialttari.

Nykyisin kirkossa on kirjailija Sally Salmisen veljen Runar Salmisen veistämä Mattiaan patsas. Salminen on myös veistänyt kyyhkyn saarnastuolin yläpuolelle. Nykyisen alttaritaulun Kristus Getsemanessa on maalannut R. W. Ekman. Nämä työt kuuluvat kirkon myöhempään sisustukseen, kun taas keskiaikaisia maalauksia ja vihkiristejä ei ole löydetty.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko kuuluu samaan keskiaikaisten kirkkojen aihepiiriin, ja myös Sauvon kirkko sopii tähän joukkoon, kun tarkastellaan kirkkorakennuksen ja sisustuksen kerrostumia.

Millaiset urut Vårdön kirkossa ovat?

Kirkossa on uusikaupunkilaisen Jens Zachariassenin rakentamat 8-äänikertaiset urut vuodelta 1889. Ne on uudistanut Hans Heinrich vuonna 1975. Urkujen rakentajan yhteys Uuteenkaupunkiin mainitaan Vårdön kirkon sisätilojen yhteydessä, ja se liittää kirkon esineistön toiseen paikkaan ilman että rakennuksen omaa historiaa tarvitsee laajentaa.

Lars Sonck laati 1900-luvun alussa piirustukset uutta kirkkoa varten tien toiselle puolelle, mutta hiukan suurellinen rakennus jäi toteutumatta. Vårdön kirkko jäi siis paikalleen, niine muutoksineen, joita siihen oli eri vuosina tehty.