Messukylän vanha kirkko – Tampereen vanhin rakennus

Milloin Messukylän vanha kirkko rakennettiin puukirkosta kivikirkoksi?

Paikalle ensimmäisenä nousseen puukirkon arvioidaan olleen 1400-luvulta. Tuolta ajalta peräisin olleesta kuoriaidan laudasta löytynyttä vuosilukua 1434 pidetään sen todennäköisenä rakennusvuotena.

Nykyinen kivikirkko rakennettiin puukirkon tilalle. Muuraustavasta ja ikkunoista päätellen rakentaminen ajoittuu vuosiin 1510–1530. Tarkkoja vuosilukuja ei ole jäänyt muistiin asiakirjoihin.

Kirkon vanhin pystyssä oleva osa on sakaristo. Se rakennettiin 1400-luvun lopulla puukirkon kylkeen. Sakaristo säilyi, kun muu kirkko rakennettiin myöhemmin kivestä.

Rakennus sijaitsee Messukylän kaupunginosassa Tampereen alueella. Se on kaupungin vanhin rakennus. Kansankielessä sitä on kutsuttu suojeluspyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi.

Mitkä keskiaikaiset veistokset ja sisustus Messukylän vanhassa kirkossa on säilynyt?

Kirkossa on säilynyt 1430–1440-luvuilta viisi puuveistosta. Ne ovat peräisin siis jo puukirkon ajalta. Neitsyt Marian kuva on siirretty Kansallismuseoon.

Loput neljä veistosta ovat edelleen kirkossa nähtävänä. Yksi niistä esittää kirkon suojeluspyhimystä arkkienkeli Mikaelia. Kahden muun on arveltu olevan Pyhä Olavi ja apostoli Pyhä Jaakob.

Triumfikrusifiksi on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan. Se oli aiemmin kuoriaidan yläpuolen orrella. Nykyisin se on alttaripöydällä.

1600-luvun puolivälissä kirkko kunnostettiin. Silloin sen seinien laastipinnat koristeltiin maalauksilla. Myöhemmin maalaukset peitettiin kalkilla, eikä niistä ole paljon jäljellä.

Messukylän vanhan kirkon saarnatuoli saatiin 1600-luvulla lahjana maaherra E. J. Creutzilta. Se on puu-upotuskoristeineen ainoa laatuaan Suomessa. Samaa keskiaikaisten kirkkojen aihepiiriä edustaa myös Lempäälän kirkko, johon palaan toisessa kirjoituksessa.

Miten Messukylän vanhassa kirkossa haudattiin vainajia kirkon alle ja kirkkomaahan?

Keskiajan tavan mukaan kirkon lattian alusta käytettiin hautausmaana. Vainajat haudattiin siis itse kirkkorakennuksen alle.

Viimeinen hautaus kirkon alle tapahtui vuonna 1793. Tapa oli tuolloin jo väistymässä, mutta kirkkoon hautaaminen oli jatkunut pitkään.

Kirkkomaahan haudattiin pidempään kuin kirkon alle. Hautaaminen jatkui vuoteen 1860 asti. Kirkkopiha kertoo siten useiden vuosisatojen käytöstä.

Kirkon piha oli 1600-luvun lopulta 1800-luvun alkuvuosiin saakka armeijan harjoituskenttänä. Ruotsin kuningas Kustaa III suoritti siellä joukkojen tarkastuksen vuonna 1775.

Miten Messukylän vanhaa kirkkoa on korjattu, hylätty ja entisöity?

Vuosina 1796–1797 kirkkoa korjattiin ja siihen tehtiin joitakin muutoksia. Tuolta ajalta on rakennukseen jäänyt rakennusmestari Matti Åkerblomin kädenjälki.

Suurimpia muutoksia olivat asehuoneen muuttaminen kirkon sivusakaraksi, uuden eteisen rakentaminen, seinien korottaminen parilla hirsikerralla sekä katon vuoraaminen tynnyriholviksi.

Messukylän uuden kirkon valmistuessa vuonna 1879 Åkerblomin rakentama kellotapuli purettiin. Tuomiosunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen kivikirkko jäi pois käytöstä.

Uuden valmistuttua vanhaa kirkkoa ei enää arvostettu eikä pidetty kunnossa. Kanttori Helenius käytti sitä heinälatona ja kunnanisät vaivaisjyväaittana. Seurakunnan kirkkoherra K. Olander saarnasi monta kertaa kirkon korjausten tarpeellisuudesta, ja 1907 kirkko korjattiin.

Vuonna 1956 Tampereen kirkkovaltuusto, jonka alaisuuteen Messukylä liitosalueena kuului, päätti korjata ja entistää kirkon. Työ tehtiin arkkitehti Paavo Riihimäen yhteistyössä Muinaistieteellisen toimikunnan kanssa tekemien suunnitelmien mukaan.

Vuosina 1958–1959 kirkko entisöitiin ja haljennut takaseinä muurattiin umpeen. Myös seiniä peittänyt kalkkikerros poistettiin, ja se mitä vanhoista maalauksista oli jäljellä saatiin jälleen esiin. Nykyään kirkko on avoinna kesäisin erilaisia tilaisuuksia varten. Vanhana kirkkorakennuksena se kuuluu samaan aihepiiriin kuin Sodankylän vanha kirkko.

Millaista kirkkorakennus Messukylän vanha kirkko on ja miten se liittyy seurakuntaan ja elokuvaan?

Kirkkorakennus on tyypillinen Satakunnan keskiaikainen kirkko. Seinät on rakennettu harmaakivestä. Rukoushuone on asetettu itä-länsisuuntaisesti. Saman keskiajan jalanjälkiä löytyy myös lounaasta, jossa Aurajoen varrella toimi Koroisten piispankirkko, jonne piispanistuin siirrettiin Nousiaisista vuonna 1229.

Kirkon ainoat ulkoseinien koristelut, risti ja ruusuke, löytyvät pohjoisseinustalle sijoitetun sakariston päädystä. Rakennuksen ulko-ovi on sijoitettu ajalleen tyypillisesti länsipäätyyn.

Messukylän kirkko on nykyään Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvan Messukylän seurakunnan kirkko. Aiemmin kirkko oli osa Pirkkalan seurakuntaa, kunnes erosi omaksi seurakunnakseen vuonna 1636.

Kirkon sisätiloissa on kuvattu Yle TV2:n historiallista draamasarjaa Hovimäki vuosina 1998–2002. Kuvitteellisen Hirvikosken kirkon ulkopuolta esitti Sastamalan kirkko.