Taipalsaaren historia: asutus, rajat ja vesistöt
Lyhyesti
Taipalsaaren historia alkaa seudun varhaisesta asutuksesta, josta kertovat kampakeraamiset löydöt ja kalliomaalaukset. Taipalsaari sijaitsee Etelä-Karjalassa, 15 kilometriä Lappeenrannasta pohjoiseen. Kunta perustettiin vuonna 1571, ja keskiajalta lähtien alue muodosti Taipale-nimisen hallintopitäjän.
- Etelä-Karjala
- keskiaika
- rajapitäjä
Miten Taipalsaaren varhainen asutus ja muinaislinnat ovat historiaa?
Taipalsaari on vanhaa asuinseutua. Kampakeraamisten löytöjen ja kalliomaalausten perusteella seudulla on ollut asutusta jo yli 4000 vuotta sitten. Varhaisista jäljistä puhuttaessa on hyvä pitää erillään löytöjen antama tieto ja myöhempi tulkinta: kampakeraaminen kulttuuri liittyy tähän vanhaan asutusvaiheeseen, jota lähteet kuvaavat löytöjen kautta.
Valkeisaaren kalliomaalaus lienee tehty varhaisrautakaudella. Maalaus esittää luultavasti ihmishahmoja. Rautakaudelta ovat peräisin myös Kannuksen, Kuivaketveleen ja Turasalon muinaislinnat. Vaaterannassa Jauhialassa on sijainnut kivikautinen asuinpaikka.
Nämä kerrostumat tekevät Taipalsaaren historiasta pitkän, mutta eivät yhtenäistä kertomusta. Kivikautinen asuinpaikka, kalliomaalaus ja muinaislinnat kertovat eri aikojen ihmisistä samalla seudulla. Niiden välille ei kannata rakentaa suoraa jatkumoa, jota lähteet eivät osoita.
Miten Taipalsaari kuului Lappeen pitäjään ja hallintopitäjään?
Vuonna 1415 mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran Lappeen kihlakunta ja pitäjä. Taipalsaari kuului tuolloin Lappeen pitäjään. Suomen keskiaika näkyy Taipalsaaren hallinnollisessa historiassa siten, että Taipalsaari muodosti keskiajalta lähtien oman Taipale-nimisen hallintopitäjän.
Taipaleen hallintopitäjä sai nimensä Kustaa Vaasan määräämästä Taipaleen kuninkaankartanosta. Kartano oli ollut hallinnollisena keskuksena jo keskiajasta alkaen. Nimi siirtyi myöhemmin myös aluksi sama-alaisen seurakunnan nimeksi. 1600-luvun alusta alkaen seurakunnan nimenä käytetään muotoa Taipalsaari, joka on lyhennys Taipaleen saaresta.
Lappeen kirkkopitäjä oli alkujaan huomattavan laaja. Siihen kuuluivat 1500-luvun alussa sittemmät Lappeen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Lemin, Luumäen sekä Nuijamaan pitäjät, lähes koko Joutseno, kyliä Säkkijärveltä sekä Karjalaan kuulunut Kymijoen itäpuoliset Valkeala ja Mäntyharju. Länsirajan muodosti Kymijoki Valkealan Selänpään korkeudelta. Etelässä rajanaapureina olivat Vehkalahden, Virolahden ja Viipurin pitäjät, idässä aluetta rajasi Saimaan vesistöalue ja pohjoisessa vuoden 1415 päätöksen mukaisesti hahmotettu Savon eteläinen raja.
Asutuksen lisääntyessä laaja kirkollisen hallinnon alue osoittautui hankalaksi hallita. 1500-luvun ensimmäiseltä puoliskolta lähtien Lappeen suurseurakunta jaettiin pienempiin osiin. Jakautuminen kosketti Iitiä, Valkealaa, Mäntyharjua, Taipalsaarta, Savitaipaletta, Luumäkeä ja Joutsenoa sekä sittemmin vielä Lemin, Suomenniemen ja Nuijamaan kappeleita.
Miten rajapitäjän asema ja sodat vaikuttivat Taipalsaaren historiaan?
Taipalsaaren asema on ollut olla rajapitäjänä. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Taipalsaari jäi Ruotsin valtapiiriin ja Etelä-Karjalan pohjoinen osa siirtyi Venäjän haltuun. Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsin raja siirtyi pohjoisemmaksi.
Suuri Pohjan sota ja sen päättänyt Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 jakoivat jälleen Karjalan. Niin sanotussa pikkuvihassa Ruotsi yritti saada takaisin menettämiään alueita. Sodan ratkaisevassa Lappeenrannan taistelussa elokuussa 1741 Venäjä valtasi Lappeenrannan linnoituksen. Lappeenranta liittyy tähän vaiheeseen suoraan, sillä taistelu käytiin sen linnoituksesta.
Taipalsaarella käytiin myös useita verisiä taisteluita. Taloja poltettiin ja siviilit joutuivat pakenemaan sotatoimia. Ruotsin tappioon päättyneen pikkuvihan rauha solmittiin Turussa vuonna 1743. Tällöin nykyinen Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso Kymijokeen saakka ja Savonlinnan seutu liitettiin Venäjään.
Millainen on Taipalsaaren järvien ja saarten luonto?
Taipalsaari on Suomen järvisin kunta. Sen pinta-alasta 54,7 prosenttia on vettä. Puolet kunnan pinta-alasta on Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Rantaviivaa on pituudeltaan noin tuhat kilometriä, ja se on pääosin hiekka- ja kalliorantaa. Pinta-alaltaan suurin saari on Kirkkosaari, jonka ympärille suurin osa kunnan 50 kylästä sijoittuu.
Runsas vesistö on Taipalsaarella koettu sekä myönteisenä että osittain kielteisenäkin piirteenä. Se on tarjonnut aikanaan lukuisille perheille toimeentulon. Ongelmia on ollut paljon silloin, kun liikenteen painopiste on siirtynyt vesiliikenteestä tieliikenteen puolelle. Vesistön aiheuttama rikkonaisuus tuntuu nykyisinkin jossain määrin haitallisena paikallisten hallintotehtävien hoidossa ja palvelujen järjestämisessä.
Röytyn kievari toimi matkustavaisten majoittajana, ja sen pito lopetettiin vuonna 1937. Samalla vuosikymmenellä suuri osa Suomen kievareista siirtyi historiaan, sillä henkilö- ja linja-autoliikenteen kehittyminen oli tehnyt valtion tukeman kyyditys- ja kievarijärjestelmän tarpeettomaksi.
Taipalsaaren naapurikuntia ovat Lappeenranta, Lemi, Puumala, Ruokolahti ja Savitaipale. Entisiä naapurikuntia ovat Lappeenrantaan liitetyt Joutsenon kaupunki, Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta. Kunta on vuodesta 2019 lähtien ollut väkiluvultaan Siikajoen jälkeen Suomen toiseksi suurin itsenäinen kunta ilman omaa evankelis-luterilaista seurakuntaa.