Tapio, metsän jumala: Tapiolan haltija ja metsästysonnen antaja

Kuka oli metsän kuningas Tapio ja Tapiolan valtias?

Kansanuskon mukaan Tapio hallitsi metsäistä valtakuntaansa, Tapiolaa, ja häntä kutsuttiin metsän kuninkaaksi. Tapiolan mukaan on myöhempinä aikoina nimetty paikkakuntia, muun muassa Espoon Tapiola. Perimätiedon mukaan Tapio oli niin läheisesti samaistettu Suomeen, että maata toisinaan kutsuttiin Tapiolaksi.

Tapion palvelusväkeen kuuluivat Tapion piiat ja rengit eli Tapion väki. Kansanuskon mukaan he kaunistivat ja siivosivat metsää sekä huolehtivat kasveista ja eläimistä. Tapion vaimo oli Mielikki, metsän emäntä, ja tyttäriä olivat Tellervo, Tyytikki ja Tuulikki. Joissakin lauluissa ja loitsuissa tyttärenä mainitaan myös Annikki.

Tapiota, hänen perhettään tai palvelijoitaan kuvailtiin yleensä ihmishahmoisiksi, joko alastomiksi tai kauniisti pukeutuneiksi. Joidenkin tarinoiden mukaan Tapion parta oli puuta ja silmät kuin kaksi pohjatonta järveä.

Ketkä olivat Tapion poika Nyyrikki ja Lemminkäinen metsästyksessä?

Kansanuskon mukaan Tapion poika oli punakypäräinen Nyyrikki, jolta Kalevalassa Lemminkäinen pyytää merkitsemään tiensä, jotta hän tietäisi mihin päin kulkea metsän läpi Hiiden Hirven hiihdossa. Tämä kohtaus kertoo, miten keskeinen Tapion perhe oli metsään ja metsästykseen liittyvissä uskomuksissa.

Miten Tapiolle uhrattiin tapionpöydän luona?

Tapiolle uhrattiin pöytäkuusen eli tapionpöydän luona. Esimerkiksi lintumetsälle riistaonnea sai Tapiolta pyydettyä uhraamalla linnun. Pohjois-Karjalasta peräisin olevan kansanperinteen mukaan nuori metsästäjä keitti ensimmäisen saalislintunsa perkaamatta höyhenineen ja vei sen tapionpöydälle.

Uhripaikalla metsästäjä söi ensin itse osan linnusta ja jätti loput tapionpöydälle kolmeksi päiväksi, minkä jälkeen uhri laskettiin tapionpöydän juureen. Pöytäkuusen lisäksi uhripaikkana saattoi käyttää muurahaispesää. Tällaiset uhripuuhun liittyvät tavat olivat osa metsästyskulttuuria, jossa onnea pyydettiin haltijoilta.

Oliko Tapio alun perin naispuolinen?

Tapio on saattanut alun perin olla feminiininen hahmo. Tähän viittaavat loitsut, joissa häntä puhutellaan metsän emona, sekä maskuliininen metsästysperinne, joka erotisoi metsän seksuaalisen halun kohteeksi. Christfried Gananderin Mythologia Fennicassa Tapio mainitaan kuitenkin maskuliinisesti Pohjolan eläinten herrana ja suojelijana. Samassa yhteydessä Ganander mainitsee metsänhaltija Hongottaren, jonka suhde Tapioon jää epäselväksi.

Metsäsuomalaisten Mehänemäntä tai Mehänneiti viittaa myös alkuperäiseen feminiiniseen metsän jumalaan. Muihin metsän haltijahahmoihin ja niiden merkityksiin voi tutustua tarkemmin haltijaa käsittelevällä sivulla.

Mikael Agricolan mukaan Itä-Suomessa vastaava metsän jumala tai Hiisi oli Hiisi, mutta todennäköisemmin sillä on tarkoitettu pyhää lehtoa tai muuta palvontapaikkaa.