Tonttu kansanuskossa kodin ja rakennusten suojelijana

Tarkoittaako tonttu ja haltija samaa asiaa?

Suomen kielen sana tonttu tulee ruotsin tomte-sanasta. Monissa tapauksissa tonttu on vain toinen nimitys haltijoille.

Haltija on suomessa oletettavasti tonttua vanhempi nimitys. On arveltu, että ruotsalaisperäinen tonttu-sana alkoi levitessään joskus korvata vanhaa haltija-sanaa.

Sitä alettiin käyttää myös rinnakkain haltija-sanan kanssa tarkoittaen samaa asiaa. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa tai haltijansa. Näitä olivat kotitonttu, saunatonttu, myllytonttu, riihitonttu, aittatonttu, navettatonttu ja tallitonttu.

Tontut on kuvattu hyväntahtoisiksi olennoiksi, jotka pitivät huolta talon tai muun rakennuksen hyvinvoinnista. Ne vaativat kuitenkin ihmisiltä rauhallista asumista ja kunnioittavaa käytöstä.

Loukattuna tonttu saattoi kansanuskon mukaan äityä pahanilkiseksi ja vaaralliseksi. Siksi se pyrittiin pitämään hyvällä tuulella. Talossa tai saunassa tapahtuneet onnettomuudet sälytettiin usein vihastuneen tontun kontolle.

Milloin kotitonttu tulee taloon?

Kotitontun eli kodinhaltijan uskottiin tulevan taloon sillä hetkellä, kun taloon sytytetään ensi kertaa tuli. Toisinaan on uskottu, että kotitontuksi on jäänyt ensimmäinen tulentekijä.

Usein ensimmäinen tulentekijä oli talon perustaja. Joissakin kertomuksissa kotitontuksi on jäänyt talossa ensimmäisenä kuollut ihminen. Joskus kyseessä oli talon kurkihirttä nostettaessa paikalle sattunut ihminen.

Usein kotitonttu on muistuttanut talon ensimmäistä tulentekijää. Sen on yleensä kerrottu viihtyvän tulisijan äärellä, uunin päällä tai uunin takana. Kotitontun kanssa yritettiin pysyä hyvissä väleissä.

Huonosti kohdeltu tonttu alkoi perimätiedon mukaan häiriköidä. Kun kotitontun haluttiin muuttavan uuteen taloon, kun sellainen rakennettiin vanhan tilalle, tuotiin uuteen taloon vanhan talon tulisijan kiviä, tuhkaa, multaa tai hirsiä.

Millainen saunatonttu on kansanuskossa?

Saunatonttu asui kansanuskon mukaan saunassa kiukaan ja seinän välisessä pienessä tilassa. Luonteeltaan saunatonttu on yleensä kuvattu hyväntahtoiseksi, hyväsydämiseksi ja hyväntuuliseksi.

Sillä on kuitenkin myös vaativa ja vaarallinen puolensa. Ihmiset ovat pyrkineet olemaan saunatonttunsa kanssa hyvissä väleissä käyttäytymällä saunassa rauhallisesti ja kunnioittavasti.

Saunomisen jälkeen saunatontulle on jätetty saunaan löylyä ja vihta. Jos saunatonttua kohdeltiin hyvin, sen uskottiin varmistavan saunan toimivuuden ja löylyjen puhtauden.

Hyvin kohdeltu saunatonttu varmisti myös saunojien hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä esti saunaa palamasta. Saunassa tapahtuneet onnettomuudet on usein pantu vihastuneen tontun syyksi.

Mitä riihitonttu ja myllytonttu tekevät?

Riihitonttu on kuvattu lähes aina ukoksi, joka istuu piippuaan poltellen riihen uunin edessä ja laittaa puita pesään. Martti Haavion arvion mukaan riihitontun alkujuuret johtivat todennäköisesti tulenhaltiaan.

Riihitontun apua tarvittiin siihen, että uunista saatiin riittävän lämmin viljan kuivattamiseksi. Lämmön ei kuitenkaan pitänyt olla niin kuumaa, että riihi olisi syttynyt tuleen.

Kansanuskon mukaan riihitonttu korjasi ihmisen tekemät virheet, sammutti tulipalot ja pelasti ihmisen kuolemasta häkään. Se kertoi sopivasta uunin lämpötilasta näyttäytymällä ihmiselle. Riihitonttu ei pitänyt luvattomista riihessä yöpyjistä ja valvotti näitä metelöimällä.

Myllytontun päätehtävä oli myllystä huolehtiminen ja mylläreiden auttaminen. Myllytonttuja uskottiin asuvan niin vesimyllyissä kuin tuulimyllyissäkin.

Myllytonttu esimerkiksi herätteli nukahtaneita mylläreitä, jotta myllynkivet eivät aiheuttaisi kipinöidessään tulipalon vaaraa. Myllytontulle vietiin juhlien aattoina myllyyn hyvää ruokaa. Kaltoin kohdellun myllytontun uskottiin pystyvän pysäyttämään koko myllyn.

Mitä joulutonttu tekee Korvatunturilla?

Joulutonttu on joulupukin apulainen. Sen kerrotaan kurkkivan joulun alla ihmisten ikkunoista sisään. Silloin se tarkkailee, ovatko lapset kilttejä ja ansaitsevatko he joululahjoja.

Joulutontut valmistavat joululahjoja joulupukin pajassa Korvatunturilla ja auttavat joulupukkia lahjojen jakamisessa. 1800-luvulta alkaen on ollut myös joulutonttuja, jotka asuvat Korvatunturilla.

Joulutonttu kuvataan yleensä pukeutuneena punaiseen nuttuun ja punaiseen tonttulakkiin. Luonteeltaan joulutonttuja kuvataan iloisiksi ja hyväntahtoisiksi kujeilijoiksi, nuorekkaiksi tai lapsekkaiksi olennoiksi.

Joulutontut ovat melko uusi tulokas jouluperinteessä. Niitä alkoi näkyä lastenkirjoissa vasta 1800-luvun puolivälissä ja Suomessa 1890-luvulla.