Joulutonttu – joulupukin apulainen ja lahjojen tekijä

Mikä joulutonttu on ja mitä se tekee?

Joulutonttu on taruolento ja joulupukin apulainen. Joulutonttujen kerrotaan kurkkivan joulun alla ihmisten ikkunoista sisään ja tarkkailevan, ovatko lapset kilttejä ja ansaitsevatko he joululahjoja.

Joulutontut valmistavat joululahjoja joulupukin pajassa Korvatunturilla. Ne myös auttavat joulupukkia lahjojen jakamisessa.

Niillä oli aiemmin nykyistä suurempikin vastuu joululahjojen jakamisessa. Nykyisin lahjojen jakelu on pääasiassa joulupukin tehtävä, ja tontut toimivat hänen apulaisinaan.

Miltä joulutonttu näyttää ja miten se eroaa vanhasta tontusta?

Joulutontut kuvataan melko erilaisiksi kuin vanhemman kansanperinteen tontut. Luonteeltaan niitä kuvataan iloisiksi ja hyväntahtoisiksi kujeilijoiksi.

Niihin ei liitetä muiden, vanhempien tonttujen pahoja ja ilkeitä piirteitä. Joulutontut kuvataan yleensä nuorekkaiksi tai lapsekkaiksi olennoiksi, kun muut tontut ovat olleet yleensä vanhoja ukkoja.

Joulutonttujen kerrotaan liikkuvan yhdessä, joskus isonakin joukkona. Myöskään asema joulupukin apulaisena ei ole tyypillistä vanhoille tontuille. Vanhat tontut kuvattiin itsenäisinä ja omapäisinä olentoina, vaikkakin joskus avuliaina. Tästä erosta on kirjoittanut myös Martti Haavio teoksessaan Suomalaiset kodinhaltiat, jonka mukaan joulutontulla ei ole paljonkaan tekemistä kansanomaisen haltijan ja tontun kanssa.

Joulutonttu kuvataan yleensä pukeutuneena punaiseen nuttuun ja punaiseen tonttulakkiin. Pukeutumistyyli omaksuttiin vanhemmilta tontuilta, mutta harmaaseen asuun lisättiin punaista mahdollisesti yhdysvaltalaisen joulupukin vaikutuksesta. Sitä ei kuitenkaan tiedetä varmasti, milloin ja miksi vaatetuksesta tuli punainen, ja väri saattaa olla vanhempaakin perua.

Olivatko tontut mukana suomalaisessa joulussa ennen joulutonttuja?

Tontut olivat läsnä suomalaisessa joulunvietossa jo ennen varsinaisten joulutonttujen aikaa. Jouluyönä oli tapana viedä tontulle lautasellinen puuroa saunaan, riiheen tai muualle, missä tontun uskottiin majailevan.

Myös joulupöytään jätettiin tontulle herkkuja yöksi. Tapa kertoo, miten talon väki otti tontun huomioon jouluna.

Suomessa joulutonttua ei tunnettu vielä Elias Lönnrotin aikana. Lönnrot kuoli vuonna 1884, ja varsinainen joulutonttu tuli tutuksi vasta sen jälkeen.

Perimätieto kertoo, että puuro vietiin usein riiheen tai saunaan. Kansanuskon mukaan tonttu asui juuri sellaisissa paikoissa, eikä sitä haluttu unohtaa jouluyönä.

Miten joulutonttu tuli Pohjoismaihin ja Suomeen?

Joulutonttu on melko uusi tulokas jouluperinteessä. Saksassa joulutonttujen kaltaisia hahmoja alkoi näkyä lastenkirjoissa 1800-luvun puolivälissä.

Pohjoismaiseen perinteeseen joulutontut tulivat Tanskan kautta. Tanskasta ne levisivät Norjaan ja Ruotsiin. Tanskalaisessa kuvalehdessä Illustreret Tidende oli vuonna 1871 kuvaus joululahjoja jakavista tontuista.

Ruotsissa ja sitä kautta myöhemmin myös Suomessa joulutontun ulkoasuun antoi voimakkaan panoksen taiteilija Jenny Nyström. Hän teki vuodesta 1871 alkaen vuosikymmenien ajan paljon tonttuaiheisia kuvituksia kirjoihin ja postikortteihin. Hän käytti tonttujensa malleina omaa isäänsä, lappalaisukkoja ja omia lapsiaan.

Suomessa joulutonttu tuli tutuksi 1800-luvun lopussa. Silloin sitä alkoi näkyä paljon kuvakirjoissa, korteissa, kuusijuhlissa ja hyväntekeväisyysjuhlissa.

Varhaisia joulutonttuaiheisia suomenkielisiä käännöskirjoja olivat saksalaisen M. Schererin Joulu-ukko ja tontut vuodelta 1890 ja ruotsalaisen Viktor Rydbergin Pikku Simon seikkailut jouluiltana vuodelta 1895. Suomalaisista kuvittajista joulutonttuja kuvasivat 1900-luvulla paljon esimerkiksi Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Kirjailijoista tonttuaihetta on käsitellyt paljon esimerkiksi Mauri Kunnas.

Korvatunturin joulutontut saivat kodikseen samalla kun joulupukkikin. Se tapahtui mahdollisesti ensi kertaa Markus-sedän radio-ohjelmassa Lastentunti vuonna 1927.

Nykyajan pikkujouluissa on tavallista pukeutua punaisiin tonttulakkeihin, joiden päässä on helisevä kilikello. Joulukorteissa tontut ovat tulleet nykyaikana entistä suositummaksi kuva-aiheeksi, samalla kun joulupukkia ja Jeesus-lasta nähdään aiempaa vähemmän.