Vappu – kevään, työväen ja ylioppilaiden juhla

Miksi vappua vietetään toukokuun alussa?

Toukokuun alku sijoittuu kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväliin. Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, tähän kohtaan osuu monissa perinteissä kesän alkamisen juhla.

Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivät kesän alkamista toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen.

Samalla tavalla vuodenkiertoon kuuluvat myös kekri, laskiainen ja tapaninpäivä, joissa työn, levon ja yhteisen juhlan rajat näkyvät. Vappu asettuu tässä ketjussa kevään ja kesän taitteeseen.

Mitä beltane, valpurinyö ja hela ovat?

Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kelttiläistä beltane-juhlaa. Juhlan aikana sytytettiin kokkoja, joiden uskottiin edistävän karjan terveyttä.

Perimätieto kertoo, että karja ajettiin rituaalisesti tulien välistä. Monissa Euroopan maissa on myös pystytetty korkea vappusalko, jonka päähän on kiinnitetty pitkiä nauhoja. Juhlassa nauhat punotaan salon ympärille, ja nuorten tyttöjen joukosta voidaan valita toukoneito.

Saksankielisissä maissa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä. Noitien uskottiin kokoontuvan Brocken-vuorella valpurinyönä eli noitayönä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa juontunee pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi.

Johann Wolfgang von Goethe kuvasi juhlintaa Brockenilla runonäytelmässään Faust. Myös noita-perinne liittyy tähän samaan yöhön, jota The Satanic Temple viettää yhtenä juhlapäivistään muistona noitavainoissa kärsineille.

Suomalaisessa kansanperinteessä tunnetaan hela eli toukojuhla. Avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja saatettiin päästää ensi kerran laitumelle ja ajaa tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.

Ruotsissa germaanisten kansojen kokkotulien perinne jatkuu edelleen. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on vappukokkojen lisäksi pystytetty juhannussalkoja. On esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopan vappusaloille.

Mistä nimi vappu tulee?

Nimi vappu tulee 700-luvulla Baijerissa eläneestä Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien 1. toukokuuta, joka on pyhän Valburgin muistopäivä.

Muistopäivä sijoitettiin keskiajalla samalle paikalle kuin aiemmat kevätjuhlat. Päivä on Suomessa Vapun ja Valpurin nimipäivä.

Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa vappu on vanha juhlapäivä, jonka juhlinta perustuu valpurinpäivään tai muihin perinteisiin. Useimmissa muissa maissa päivä on tullut juhlapäiväksi työväenliikkeen myötä.

Miten vappusta tuli työväen juhlapäivä?

Työläisten kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli siellä vanhastaan päivä, jolloin työsopimukset uusittiin ja työpaikkaa vaihdettiin.

Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Kolme päivää myöhemmin chicagolaiset anarkistit järjestivät kokoontumisen poliisin ampumien työläisten muistoksi.

Mielenosoitusta seuranneessa Haymarketin välikohtauksessa sai surmansa useita työläisiä ja poliiseja. Tapauksen jälkeen neljä anarkistia teloitettiin. Työväenliike alkoi kutsua teloitettuja anarkisteja Haymarketin marttyyreiksi.

Pariisissa pidettiin vuonna 1889 toisen internationaalin perustamiskongressi. Kongressi kehotti työväenjärjestöjä järjestämään maailmanlaajuisesti työläisten mielenosoituksia työpäivän rajoittamiseksi kahdeksaan tuntiin.

Koska Yhdysvaltain työväenjärjestö oli jo päättänyt pitää tällaisen mielenosoituksen 1. toukokuuta 1890, tämä päivä valittiin kansainvälisen mielenosoituksen päiväksi. Vapusta muodostui nopeasti vuosittainen tapahtuma eri maissa, vaikka alun perin kyse oli kertaluonteisesta mielenilmauksesta.

Työväenliike omaksui vapun juhlapäiväkseen 1800-luvun lopulla. Myöhemmin useissa maissa vapusta on tehty kansallinen työn päivä ja yleinen vapaapäivä. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulauseena oli kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa.

Mitä perinteitä suomalaiseen vappuun kuuluu?

Suomessa vappua vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vappu on virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.

Vappua juhlitaan jo aattona eli 30. huhtikuuta. Vapun perinteisiin kuuluvat sima ja munkit. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet pitävät valkoista ylioppilaslakkia, ja opiskelijat lakittavat patsaita.

Puolueet ja ammattiliitot järjestävät vapunpäivänä tilaisuuksia, joissa pidetään poliittisia puheita. Näin vanha kevätjuhla ja kansainvälinen työläisten juhlapäivä näkyvät samassa päivässä.

Vuodenkierron juhlista Nuutinpäivä päättää joulunajan, kun taas vappu avaa kesän odotuksen. Minusta tämä tekee vapusta selkeän kevään merkkipäivän.