Tapaninpäivä: hevoset, ajelut ja vuodenkierto

Miksi tapaninpäivä on kirkkopyhä ja hevosten päivä?

Tapaninpäivä on joulunseudun kirkkopyhä. Se on ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Samalla 26. joulukuuta on aina ollut hevosten ja hevosmiesten päivä.

Joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen päivän vietto sai liikettä ja ääntä. Hevosia opetettiin juoksemaan, ja ajelut kylillä kuuluivat tapaninpäivään. Iloiset rekiretket tehtiin joukolla: nuoriso ja vanhempikin väki huristeli innoissaan kylänraitteja.

Vuodenkierron muut juhlat ovat usein samalla tapaa sekä ajankohtaan sidottuja että arjen töistä ja yhdessäolosta muotoutuneita. Kynttilänpäivä kuuluu samaan kirkollisten päivien ja kansanperinteen ketjuun, jossa päivämäärä antaa tapojen rytmin.

Mitä tapaninajelu ja kulkueet olivat tapaninpäivänä?

Tapaninajelu oli mieluiten hevosella tehty retki. Hevosia opetettiin juoksemaan, ja kylillä ajeltiin hupailemassa. Rekiretket tehtiin joukolla, ja joulun hiljaisen hartaan tunnelman jälkeen kylänraitit täyttyivät innokkaasta liikkeestä.

Tapaninpäivänä liikkui myös tapaninkulkueita, laulajia, jouluämmiä ja -äijiä eri puolilla kyliä. Nämä hahmot ja laulajat kuuluivat päivän näkyvään ja kuuluvaan puoleen siinä missä hevosajelutkin.

Liikkuminen ja yhdessä kokoontuminen tuovat mieleen myös Laskiaisen, joka on niin ikään vuodenkiertoon sijoittuva perinne, vaikka sen ajankohta ja tavat ovat omansa. Tapaninpäivän erityispiirre oli hevosen asema: päivä oli hevosten ja hevosmiesten päivä, ja se näkyi ajelussa.

Miten tapaninlanka ja kosinnan merkit liittyvät tapaninpäivään?

Etelä-Pohjanmaalla Kyrönjoen varrella nuoret miehet vierailivat tapanina tyttöjen luona ja pyysivät ”sylin tapaninlankaa”. Mieluisille pojille tytöt antoivat pitkän säikeen kehräämäänsä rihmaa tai lankakerän.

Pojat kiinnittivät langat lakkiinsa. Näin selvisi, kuka oli pidetyin ja kenestä kukaties tulisi pätevin emäntä. Tapa liittyi nuorten kohtaamiseen, käsityöhön ja arvioon.

Perimätieto kertoo myös, ettei naista saanut kohdata ensimmäiseksi aamuvarhaisella, kun käytiin laittamassa naapurin sauna lämpiämään. Kansanuskon mukainen sääntö kuului päivän aamun tapoihin. Samantapaisia vuodenkiertoon liittyviä uskomuksia ja tapoja käsittelen myös Lucian päivän yhteydessä.

Miten häät, sauna ja nykyperinne liittyvät tapaninpäivään?

Tapaninpäivä oli entisaikaan suosittu hääpäivä. Paikoin pariskuntia, joulunaittilaita vihittiin tapanina enemmän kuin minään muuna aikana. Aamuvarhaisella käytiin laittamassa naapurin sauna lämpiämään, mutta naista ei saanut kohdata ensimmäiseksi.

Nykyperinnettä ovat muun muassa tapanintanssit tanssiravintoloissa ja muissa tanssipaikoissa. Päivän vietto on siis saanut uuden muodon, vaikka yhdessä kokoontuminen ja liikkuminen ovat pysyneet mukana.

Kauppojen aukiolo on muuttunut selvästi. Päivittäistavarakaupat saivat vuosina 2009–2015 olla tapaninpäivänä auki neljän tunnin verran kello 8–18 välisenä aikana, esimerkiksi kello 12–16. Alle 100 neliön kaupat saivat olla vapaasti auki. Nykyään kaikenkokoiset kaupat saavat olla avoinna vapaasti.

Juhlapäivien aukiolot ja arkiset valinnat muistuttavat, miten vuodenkierto näkyy myös tavallisessa asioinnissa. Pääsiäinen Suomessa ja Mämmi osoittavat toisesta kohdasta vuotta, miten kirkkopyhä, ruoka ja kaupankäynti voivat olla saman juhlan ympärillä.