Suomen itsenäisyyspäivä – historia ja joulukuun kuudennen perinteet

Miksi itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta?

Suomen itsenäistyminen ajoittuu joulukuuhun 1917. Venäjällä bolševikit olivat kaapanneet vallan lokakuun vallankumouksessa 7.–8. marraskuuta. P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen 4. joulukuuta, ja eduskunta hyväksyi sen kaksi päivää myöhemmin äänin 100–88. Näin Suomen suuriruhtinaskunta itsenäistyi Venäjästä omaksi tasavallaksi.

Juhlapäivän valinta ei silti ollut heti yksimielinen. Oikeisto katsoi Suomen irtautuneen Venäjästä kokonaan vasta sisällissodan päätyttyä. Siksi se halusi viettää itsenäisyyspäivää 16. toukokuuta, valkoisen armeijan voitonparaatin päivänä.

Vasemmisto puolestaan kannatti marraskuun 15. päivää. Tuona päivänä vuonna 1917 kansanvaltaa edustanut eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi. Ehdotetut päivät nostivat siis esiin itsenäistymisen eri vaiheita: eduskunnan vallankäytön, itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen ja sisällissodan päättymisen.

Akateemiset piirit juhlistivat itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen ensimmäistä vuosipäivää 6. joulukuuta 1918. Valtioneuvosto ratkaisi juhlapäivän ajankohdan 20. marraskuuta 1919: Suomen itsenäisyyspäiväksi määrättiin joulukuun kuudes. Samalla päivästä tuli vapaapäivä valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa.

Milloin itsenäisyyspäivästä tuli vapaapäivä ja juhlapyhä?

Itsenäisyyspäivän asema vapaapäivänä vahvistui vähitellen. Vuonna 1929 se säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Lain mukaan päivän tuli olla palkallinen vapaa. Jos vapaata ei ollut mahdollista antaa, työstä oli maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä.

Juhlan luonne on ollut valtiojohtoinen ja vakavamielinen. Monet sen muodot ovat kuitenkin itsenäistä Suomea vanhempia. Vastaanottoja, paraateja, soihtukulkueita ja jumalanpalveluksia järjestettiin Suomessa jo Venäjän keisarikunnan juhlapäivinä.

Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä näillä juhlatavoilla oli vahva oikeistolainen leima. Joulukuun kuudennen asemasta oli kilpaillut sisällissodan voittaneen porvarillisen osapuolen voitonparaatin muistopäivä. Ennen talvisotaa itsenäisyyspäivään alkoi kiinnittyä yhteisiä kokemuksia ja muistoja.

Valtiojohtoisuus ja sodan uhka tekivät juhlasta vakavamielisen. Sotien jälkeen sodan ja kaatuneiden muistaminen vahvisti tätä piirrettä edelleen. Siksi itsenäisyyspäivään kuuluu juhlimisen rinnalla hiljaisempia muistamisen tapoja, kuten käyntejä sankarihaudoilla ja kynttilöiden sytyttämistä.

Miten itsenäisyyspäivä aamu lipunnostolla aloitetaan?

Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Suomen lippu saa olla salossa muista talven liputuspäivistä poikkeavasti kello 20:een saakka. Liputus kuuluu siten sekä päivän että illan juhlatapoihin.

Helsingissä itsenäisyyspäivän aamuun kuuluu Tähtitorninvuoren juhlallinen lipunnosto. Se on järjestetty joka vuosi vuodesta 1957 lähtien, ja tilaisuus alkaa kello 9. Lipunnoston yhteydessä kuullaan puheita ja kuorolaulua.

Tilaisuuden järjestää Suomalaisuuden liitto. Lipun nostaa nykyisin partiolippukunta NMKY:n Rastipartio, ja esiintyjiin kuuluvat muun muassa Viipurin Lauluveikot. Lipunnostoa voi seurata suorana sekä radiosta että televisiosta.

Helsingin tuomiokirkossa pidetään itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus. Vuodesta 1998 se on ollut yleiskristillinen, ja siihen on osallistunut useita kirkkoja. Jumalanpalvelus kuuluu myös televisioituun juhlapäivän ohjelmaan.

Tuomiokirkossa ovat läsnä valtion ylimmän johdon edustajat, kuten presidentit, valtioneuvosto, eduskunnan puhemiehet, ylimmät virkamiehet ja kansanedustajat. Tavalliset seurakuntalaiset ovat päässeet kirkon sivuparville. Näin juhlapäivän aamussa yhdistyvät valtiollinen seremonia, lipunnosto ja kirkollinen juhla.

Miksi ikkunalle sytytetään kaksi kynttilää?

Kaksi kynttilää ikkunalla on itsenäisyyspäivän tunnettu tapa, mutta sen alkuperää ei tiedetä varmasti. Kynttiläperinteelle on esitetty useita selityksiä. Niitä ei pidä sekoittaa yhdeksi varmaksi kertomukseksi tavan synnystä.

Yhden käsityksen mukaan tapa juontuu Ruotsin vallan ajalta Suomessa. Ikkunoille sytytettiin silloin kynttilöitä kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana kynttilöillä kunnioitettiin keisariperhettä.

Sortovuosina kynttilöitä alettiin polttaa Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämiselle. Ikkunakynttilöillä on siten ollut sekä hallitsijoiden kunnioittamiseen että vastalauseen ilmaisemiseen liittyviä merkityksiä.

Perimätiedon mukaan kaksi rinnakkaista kynttilää saattoi merkitä jääkäriliikkeen suojataloa eli etappitaloa. Saksaan jääkäriksi aikova olisi tunnistanut niiden avulla paikan, jossa saattoi yöpyä turvallisesti. Tämä on yksi kynttilätapaan liitetty selitys, ei varmasti todettu alkuperä.

Vakituiseksi itsenäisyyspäivän perinteeksi ikkunakynttilät tulivat vuonna 1927. Itsenäisyyden Liitto kehotti tuolloin sytyttämään kynttilät juhlapäivän illaksi kello 18–21. Nykyisin kynttilöiden polttaminen lopetetaan usein kello 20. Tavan vakiintumisesta tiedetään siis ajankohta, vaikka sen varhaisemmat juuret jäävät epävarmoiksi.

Miten itsenäisyyspäivänä muistetaan sodissa kaatuneita?

Monet käyvät itsenäisyyspäivänä sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita. Haudalle asetetaan usein kynttilä. Kunnan reserviläiset voivat järjestää sankarihautausmaalle kunniavartion. Kaatuneiden muistaminen kuuluu päivän vakavamieliseen luonteeseen ja on vahvistunut osaksi juhlaa sotien jälkeen.

Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään vuosittain eri kaupungissa. Siihen osallistuu marssivia osastoja, joukko-osastoja ja kansalaisjärjestöjä. Paraatiin liittyy yleensä myös ilmavoimien ylilento.

Valtakunnallista paraatia voi seurata televisiosta. Esimerkiksi vuonna 2015 lähetys keräsi miljoonayleisön. Suuren valtakunnallisen tapahtuman lisäksi itsenäisyyspäivänä järjestetään myös joitakin paikallisia paraateja.

Paraatipaikkoina ovat eri vuosina olleet esimerkiksi Turku, Mikkeli, Jyväskylä ja Kuopio. Vuodelle 2020 Poriin suunniteltu paraati ja vuoden 2021 Lahden paraati peruttiin koronaviruksen vuoksi. Vuonna 2024 paraatipaikka oli Lappeenranta ja vuonna 2025 Kouvola.

Itsenäisyyspäivä on myös kunniamerkkien ja sotilasarvojen ylennysten päivä. Tasavallan presidentti myöntää silloin kunniamerkkejä ja puolustusvoimien ylennyksiä. Toinen näihin liittyvä vuosittainen merkkipäivä on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä.

Mitä presidentin Linnan juhlilla tapahtuu?

Itsenäisyyspäivän iltana tasavallan presidentti pitää suuren juhlavastaanoton Presidentinlinnassa. Vastaanoton perinne alkoi presidentti K. J. Ståhlbergin aikana. Sotien jälkeen juhlat on järjestetty vuosittain neljää poikkeustapausta lukuun ottamatta.

Vastaanotolle kutsutaan muun muassa hallituksen jäseniä, kansanedustajia, suurlähettiläitä, sotaveteraaneja, urheilijoita ja taiteilijoita. Nykyisin kutsuvieraiden määrä on 1 600–2 000. Presidentin vastaanotto tuo näin samaan juhlaan valtiollisia tehtäviä hoitavia ja yhteiskunnan eri aloilla toimivia ihmisiä.

Juhlien televisiolähetys on suosittu osa itsenäisyyspäivän iltaa. Sen seuraamiseen kuuluu myös vieraiden juhla-asujen arvioiminen. Vastaanotto on samalla sekä Presidentinlinnassa järjestettävä kutsuvierastilaisuus että television välittämä juhla.

Vastaanoton lähetystä on 2000-luvulla seurannut yleensä yli kaksi miljoonaa suomalaista. Vuonna 2015 katsojia oli enimmillään 2,6 miljoonaa. Katsojamäärä kertoo, kuinka suuri osa juhlan seuraamisesta tapahtuu television ääressä. Presidentinlinnan vastaanotto onkin yksi päivän keskeisistä vuosittain toistuvista perinteistä.

Mitkä ovat itsenäisyyspäivän muut juhlaperinteet?

Useassa yliopistokaupungissa itsenäisyyspäivään kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue. Se on yksi päivän toistuvista julkisista juhlatavoista paraatien ja jumalanpalvelusten rinnalla. Soihtukulkueet kuuluvat myös niihin juhlamuotoihin, joita Suomessa tunnettiin jo keisarikunnan ajan juhlapäivinä.

Television ääressä itsenäisyyspäivää on vietetty presidentin vastaanoton lisäksi elokuvan parissa. Valtiollisten juhlien keskus on kuitenkin Presidentinlinna, joka kunnostettiin presidentin edustusasunnoksi vuonna 1921 ja jossa itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto perinteisesti pidetään. Yleisradio on esittänyt Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan jokaisena itsenäisyyspäivänä vuodesta 2000 lähtien. Se on siten päivän vanhoja seremonioita uudempi vuosittainen perinne.

Vuonna 2015 elokuva esitettiin Yle Teema -kanavalla, ja sitä katsoi yli 360 000 ihmistä. Elokuvan televisioesitys kuuluu juhlapäivän ohjelmaan, jossa sodan muistaminen on muutenkin vahvasti läsnä.

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu myös vähävaraisten auttaminen. Veikko Hursti järjesti vuosien ajan lahjoitusten turvin juhlapäivän lounaan ja vaateapua vähävaraisille. Hänen kuolemansa jälkeen poika Heikki Hursti on jatkanut perinnettä. Virallisten tilaisuuksien ja televisioitujen juhlien rinnalla päivään kuuluu näin myös aterian ja avun tarjoaminen.