Kaamos: vuodenkierto, rajat ja päivämäärät

Missä kaamoksen raja kulkee?

Kaamoksen raja liittyy napapiireihin, mutta rajan määrittely riippuu siitä, miten auringonnousu lasketaan. Jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keskipiste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napapiirillä tämä tapahtuu talvipäivänseisauksena 21. tai 22. joulukuuta ja eteläisellä napapiirillä 21. tai 22. kesäkuuta, eli pohjoispuoliskon kesäpäivänseisauksena.

Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin auringon yläreunan, ei keskipisteen mukaan. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavat aikaan, että auringon yläreunan mukaan määritellyn pohjoiskalotin kaamoksen eteläraja on suunnilleen yhden leveysasteen verran pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Suomessa kaamoksen raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse. Vastaavasti etelässä eteläkalotin kaamoksen pohjoisraja on suunnilleen saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella, eli Rotheran tienoilla.

Sama napapiirien ajatus koskee myös kesän yötöntä yötä, jos valon taipumista ei otettaisi huomioon. Kaamoksen ja yöttömän yön rajat ovat siten sidoksissa sekä maapallon leveysasteisiin että siihen, mitä auringonnousulla tarkoitetaan. Vuodenkierron merkkipäivien yhteydessä voi lukea myös juhannuskokosta, sillä kesäpäivänseisaus mainitaan kaamoksen eteläisen rajan yhteydessä.

Milloin kaamos alkaa ja päättyy?

Eteläkalotilla kaamos alkaa aikaisimmillaan etelänavalla 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään Rotheran tienoilla 20. kesäkuuta. Aikaisimmillaan kaamos loppuu Rotheran tienoilla 22. kesäkuuta ja myöhäisimmillään etelänavalla 21. syyskuuta. Päivämäärät osoittavat, miten kaamosaika pitenee napoja kohti mentäessä.

Pohjoiskalotilla kaamos alkaa aikaisimmillaan pohjoisnavalla 24. syyskuuta ja myöhäisimmillään Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa 20. joulukuuta. Aikaisimmillaan kaamos loppuu Jällivaarassa, Pajalassa ja Kantalahdessa 22. joulukuuta ja myöhäisimmillään pohjoisnavalla 19. maaliskuuta. Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää noin 51 vuorokautta.

Utsjoella kaamos alkoi vuonna 2014 marraskuun 26. päivä ja päättyi 16. tammikuuta 2015. Paikan vuodenkiertoon liittyvää taustaa voi täydentää Utsjoen historiasta. Joulukuun ja tammikuun vaihteeseen osuvat myös monet talviset juhlat, kuten Nuutinpäivä, joka kuuluu samaan vuodenkierron aihepiiriin.

Miten kaamos vaikuttaa ihmisen jaksamiseen?

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti. Pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä. Kyse on kaamosajan valon vähenemisestä ja siihen liittyvästä kuormituksesta, ei erillisestä kansanuskon selityksestä.

Kaamoksen vaikutusta voi tarkastella myös vuodenkierron perinteiden rinnalla. Talviseen juhlimiseen kuuluu pikkujoulu, ja saman vuodenkierron äärellä ovat myös laskiainen ja Suomen itsenäisyyspäivä. Ne eivät muuta kaamoksen määritelmää, mutta sijoittuvat samaan tapaan kalenterin ja valon vaihtelun ympärille.