Vuodenkierto ja perinteet

Pikkujoulu – adventista nykyisenä työpaikkojen juhlana

Lyhyesti

Pikkujoulu on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla, jota järjestävät tyypillisesti yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Pikkujoulun vietto alkoi vakiintua Helsingissä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja sen juuret ovat adventin vietossa. Perinteisesti pikkujouluissa on tarjottu ensimmäisen kerran jouluruokia, erityisesti riisipuuroa ja glögiä.

  • 1800-luku
  • Helsinki
  • vuodenkierron juhla

Mistä pikkujoulu on peräisin ja miten sen historia alkoi?

Pikkujoululla on juuret adventin vietossa: adventista alkoi Kristuksen odotus ja paasto, joka päättyi jouluna. 1800-luvulla adventtia kutsuttiin toisinaan pikkujouluksi. Varsinaisen pikkujoulun vietto alkoi vakiintua Helsingissä ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja lähtökohtana olivat koulujen kuusijuhlat. Adventin aikaan vietetyistä ylioppilasosakuntien syyskauden viimeisistä iltamista vähitellen muotoutui nykyinen pikkujoulu.

Opiskelijoiden viettämiä pikkujoulujuhlia alettiin juhlia 1930-luvulla myös muissa yhteisöissä. Ennen toista maailmansotaa käytettiin myös termiä puurojuhla, joka kuvaanee hyvin sen aikaista tarjottavaa.

Milloin pikkujoulut levisivät kodeista työpaikoille?

Ensimmäinen lehtimaininta pikkujouluista on sanomalehti Aurassa vuodelta 1890. Vuosisadan vaihteen tienoilla pikkujouluja juhlittiin kodeissa, ja ne sijoittuivat ensimmäisen adventin aikaan. Kotien juhlista on Kansanrunousarkistossa mainintoja 1900-luvun alusta alkaen.

Kaupalliset ilmoitukset, joissa mainitaan sana pikkujoulu, alkoivat 1920-luvulla – tunnetuin lienee Stockmannin ilmoitus vuodelta 1926 Uudessa Suomessa. Samalta vuosikymmeneltä tunnetaan esimerkiksi nuorisoseurojen iltamia, joita juhlittiin pikkujouluina. Varhaisimmat kuvaukset pikkujouluvietoista ovat kuitenkin jo 1910-luvulta, ja yksi maininta on vuosisadan vaihteesta.

Viettoja omatekoisin ohjelmin on ollut kodeissa, kouluissa, työpaikoilla, kerhoissa ja seuroissa. Seurojen ja yhdistysten tavallisin tarjottava on ollut puuro kahvien ja joululeivonnaisten lisäksi. Etenkin aiemmin suomalaiseen pikkujouluun on yhdistetty runsas alkoholinkäyttö.

Miten Tuomaan päivä, olut ja Lucia liittyvät pikkujouluun?

Kotien pikkujoulu juontunee tavasta, jonka mukaan Tuomaan päivänä, 21. joulukuuta, sai alkaa maistella itse pantua olutta. Ruotsissa Tuomaan päivän iltaa kutsuttiin pikkujouluksi. Ajan saatossa perinne muuttui Lucia-juhlaksi, joka edelleen muistuttaa suomalaista pikkujoulua.

Pikkujoulun vietto poikkeaa varsinaisesta joulunvietosta usein vapaamuotoisuudellaan ja vähäisemmällä hartaudellaan. Se on nykyään osa suomalaista vuodenkiertoa samaan tapaan kuin monet muutkin juhlapyhät, esimerkiksi loppiainen tai vappu, jotka kumpuatkin kirkkovuoden perinteistä mutta ovat saaneet ajan myötä omat maalliset muotonsa.

Milloin suomenruotsalainen lilla jul vietetään?

Suomenruotsalaisen vakiintuneen perinteen mukaan ”lilla jul” – joskus kirjoitettu myös ”lillajul” – vietetään ennen ensimmäistä adventtia olevana lauantaina. Sama pätee myös Ahvenanmaalla. Tämä eroaa suomenkielisestä käytännöstä, jossa pikkujoulut pidetään tyypillisesti työpaikoilla ja yhteisöissä joulun alla ilman tarkkaa päivämäärää.