Helluntai: Pyhän Hengen ja kirkon juhla

Milloin helluntaita vietetään?

Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Helluntaipäivä on seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä, joka taas määräytyy vanhojen pääsiäissääntöjen mukaan.

Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta ja viimeistään 13. kesäkuuta. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla. Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista hælgho dagher.

Ajankohta kytkee juhlan Pääsiäinen Suomessa -sivulla kuvattuun pääsiäisen määräytymiseen, sillä helluntain paikka seuraa pääsiäisestä. Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy myös juutalaisten šavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan. Sitä vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muistojuhlana. Uudessa testamentissa tästä juhlasta käytetään nimitystä helluntai.

Miksi kristityt viettävät helluntaita?

Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi. Raamatun mukaan ne tapahtuivat šavuot-juhlan päivänä, kymmenen päivää Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen.

Ensimmäisestä kristillisestä helluntaista kerrotaan Apostolien tekojen toisessa luvussa. Jerusalemiin oli tuolloin saapunut suuri joukko juutalaisia pyhiinvaeltajia eri maista. He hämmästelivät sitä, kuinka oppimattomat galilealaiset saattoivat puhua heidän kaikkien kotimaidensa kieliä.

Jotkut epäilivät apostolien olleen juovuksissa, mutta Pietari kumosi väitteen saarnalla, jossa hän selitti Joelin kirjassa olleen profetian nyt toteutuneen. Saarnan vaikutuksesta noin 3 000 henkeä otti vastaan kasteen ja liittyi ensimmäiseen kristilliseen seurakuntaan. Näkemyksiä on erilaisia siitä, tapahtuiko Pyhän Hengen vuodatus yläsalissa vai juutalaisten temppelissä.

Helluntai on erityisen tärkeä juhla helluntailaisuudessa. Ortodoksit nimittävät varsinaista helluntaipäivää Pyhän Kolminaisuuden päiväksi ja sitä seuraavaa maanantaita Pyhän Hengen päiväksi.

Onko helluntai vapaapäivä Suomessa?

Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä. Koska se on aina sunnuntai, se ei useimmilla työpaikoilla vaikuta työaikajärjestelyihin.

Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina. Toinen helluntaipäivä eli helluntaimaanantai on yleinen vapaapäivä monissa maissa, mukaan lukien Andorra, Itävalta, Belgia, Benin, Kypros, Tanska, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Romania, Senegal, Sveitsi, Togo ja Ukraina. Se on yleinen vapaapäivä myös Kataloniassa, jossa se tunnetaan nimellä la Segona Pasqua.

Suomessa helluntaimaanantai oli yleinen vapaapäivä vuoteen 1972 saakka. Vuosina 1973–1991 vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä.

Ruotsissa helluntaimaanantai korvattiin Ruotsin kansallispäivällä 6. kesäkuuta hallituksen päätöksellä 15. joulukuuta 2004. Ennen vuotta 1774 Ruotsissa myös seuraava tiistai ja keskiviikko olivat pyhäpäiviä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa päivä tunnetaan nimellä Whit Monday. Se oli pyhäpäivä vuoteen 1967 asti, jolloin sen korvasi Spring Bank Holiday toukokuun viimeisenä maanantaina. Irlannissa se oli yleinen vapaapäivä vuoteen 1973 saakka, jolloin se korvattiin kesäkuun ensimmäisenä maanantaina vietettävällä Early Summer Holidaylla. Italiassa ja Maltalla helluntaimaanantai ei ole enää yleinen vapaapäivä.

Mitä perinteitä helluntaihin liittyy Suomessa?

Entisajan nuoriso lauloi, leikki ja tanssi helluntain aikaan. Parisuhdetta kesäksi etsivien parissa pidettiin otollisena, että heila löytyi helluntaihin mennessä. Perimätieto kertoo sanonnan: jos ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä. Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat kansanperinteen mukaan sanoa: en joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille. Voitiin myös kehaista, että heilani on kuin helluntai.

Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä. Juhla on kevään ja nuorten laulun aikaa, ja sen yhteys kesän kynnyksellä vietettäviin tapoihin näkyy myös siinä, miten juhannustaika liittää seurustelun ja naimaonnen vuodenkiertoon.

Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. Sanonnan mukaan helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan. Sauna helluntaina oli myös naimaonnen nostattamissauna. Puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Vanhassa suomalaisessa uskonnossa kyläyhteisö järjesti keväällä vakkajuhlat. Kansanuskon mukaan Ukon vakat -nimistä juhlaa on voitu viettää arvioiden mukaan 25. toukokuuta.