Viipurin pamaus – räjähdys ja taivaanmerkki, jotka pelastivat kaupungin

Miten Viipurin pamaus alkoi?

Vuonna 1495 alkoi vanhan vihan nimellä tunnettu sota vuosien 1495–1497 välillä. Venäjän joukot saapuivat Viipurin edustalle syyskuun lopussa ja alkoivat piirittää muurilla ympäröityä kaupunkia ja linnaa.

Suomen puolella sotilaita oli vain muutamia tuhansia, ja lisää yritettiin värvätä talonpojista. Ensimmäiset hyökkäykset torjuttiin, mutta marraskuun lopussa venäläiset hyökkäsivät kaikella voimallaan kohti kaupunkia. Taistelu näytti jo menetetyltä: hyökkääjät olivat tunkeutuneet kaupungin muureille ja miehittäneet torneja.

Sitten tapahtui jotain, joka sai venäläiset vetäytymään. Juuri tästä hetkestä syntyi tarina, joka tunnetaan nimellä Viipurin pamaus.

Miten Knut Posse aiheutti Viipurin pamauksen?

Kansantarinoiden mukaan puolustusta johtanut Knut Posse aiheutti pamauksen jonkinlaisella räjähtävällä seoksella. Yhden tarinan mukaan hän asetutti ruutimiinan tai terva- ja pikitynnyreitä yhden tornin alle ja räjäytti sen ilmaan.

Ruuti tunnettiin siihen mennessä hyvin, ja erilaiset ampuma-aseet olivat kuuluneet sodan kummankin puolen arsenaaliin jo pitkään. Räjähdyksestä selvinneet venäläiset eivät kuitenkaan tajunneet, mitä oli tapahtunut, ja pakenivat kauhuissaan.

Tervan käyttö räjähtävässä seoksessa liittää tarinan siihen laajempaan ainekseen, jota vanha terva edusti Suomen historiassa – aineesta, jolla oli monia käyttötarkoituksia sodan ja rauhan aikana.

Mikä Pyhän Andreaan risti oli Viipurin pamauksessa?

Toisen tarinan mukaan venäläiset pakenivat aivan toasta syystä. Tapahtuman päivä, 30. marraskuuta, oli Pyhän Andreaan päivä, ja venäläiset pelästyivät pimeälle taivaalle ilmestynyttä valoilmiötä.

He luulivat valoilmiötä X:n muotoiseksi Pyhän Andreaan ristiksi ja ajattelivat pyhimyksen suojelevan kaupunkia. Sen vuoksi he lopettivat hyökkäyksen ja vetäytyivät.

Tällainen kertomus on tyypillinen pyhimyksiin liittyvä keskiaikainen legenda. Samantapaisia tarinoita liittyy lukuisiin taisteluihin eri puolilla Eurooppaa: taivaalla nähty merkki selittää taistelun käänteen, jolle muuten ei olisi selitystä.

Taivaan ilmiöiden pelko sopii yhteen sen kanssa, millaisia selityksiä ukonvaaja ja muut taivaan jylinät saivat kansanuskossa – yliluonnollinen tulkittiin viestiksi, johon piti reagoida.

Mistä Viipurin pamauksen tarina on peräisin?

Vipurin pamauksen historiallisuudesta ja tapahtumien täsmällisestä kulusta on erilaisia käsityksiä. Varmaa on, että nykypäiviin asti säilyneitä, tapahtunutta toistavia tarinoita tuotettiin jo muutaman vuosikymmenen sisällä tapahtumasta.

Olaus Magnus kuvasi vuonna 1539 Carta marina -kartassaan Viipurin kohdalle pyöreään torniin suuren räjähdyksen. Myös kalevalamittainen kansanruno kertoo Viipurin pamauksesta, mikä kertoo, kuinka syvälle tarina juurtui suulliseen perinteeseen. Samassa perinteessä elivät myös muut taruolennot, kuten lievo, joka tunnettiin usein noidan tai tietäjän apurina lentävänä vaakalintuna.

Kotimaisessa kulttuurissa tapahtuma elää yhä: viipurilaistaustainen Pamaus-Seura on nimetty tapahtuman mukaan.